Ketä valtiokirkko kiusaa?

Ketä valtiokirkko kiusaa?

Nimimerkki Sumuvalo (K&k 19.2.) kyselee, eivätkö verotusoikeus, yhteiskunnalliset tehtävät ja oman uskonnon opetus merkitse sitä, että Suomessa on edelleen valtiokirkkojärjestelmä.

Minä kysyn puolestani, eikö vaikkapa sisäministeriössä sijaitseva yksityisomisteinen ravintola ole valtioravintola, vaikka se epäilemättä maksaa Senaatti-kiinteistölle vuokraa, kuten kirkko maksaa valtiolle 20 miljoonaa euroa kirkollisverotuksen hoitamisesta tai vaikka valtio epäilemättä tilaa mainitussa ravintolasta erilaisia tarjoiluja, ja kuten se ostaa yhteisöverotuotolla kirkolta hautaustoimen ja väestökirjanpidon hoitamista (ja nekin alihintaan).

Mitä todellista eroa on sillä, hyväksyykö Patentti- ja rekisterihallitus yhdistyksen säännöt tai eduskunta kirkkolain? Kumpikaan ei saa tehdä muutoksia niihin, koska sekä kirkolla että yrityksillä ja yhdistyksillä on autonomia. Maksaako valtio pappien palkat, kuten Norjassa, tai päättääkö valtio kirkon lain sisällöstä, kuten Tanskassa? No ei.

Alimitoitetun yhteisövero-osuuden sijaan voitaisiin hyvin siirtyä järjestelmään, jossa valtio ostaa hautaustoimen ja väestökirjanpidon kirkolta suoraan budjettivaroista. Tai järjestää julkinen kilpailutus: varteenotettavia kilpailijoita kirkolle tuskin on. Silloin kirkko voisi korottaa hintaa ja saada toiminnasta vähän voittoakin. Eivätkä kirkon jäsenet enää subventoisi uskonnottomien hautapaikkoja.

Uskonnonopetus ei muuten ole kirkon asia vaan valtion vapaasti päätettävissä. Miksiköhän valtio katsoo, että oman uskonnon asiantunteva opetus on tärkeää? Tai miksi muslimit tyypillisesti valitsevat islamopetuksen puutteessa luterilaiset uskonnontunnit eivätkä elämänkatsomustietoa? ET:n ylivertaisuuden puolustajat voisivat selittää, miksi Suomessa edelleen on vapaa-ajattelijoiden kaltaisia fanaatikkoja, jos ET:n pitäisi kasvattaa tasapainoisia ja kaikkia katsomuksia kunnioittavia ihmisiä.

Jussi Junni
Nimimerkki

 

Jaa tämä artikkeli: