Kevät vielä kerran
Lars Huldén kirjoittaa helliä sanoja kuolemasta.

Lars Huldén kirjoittaa helliä sanoja kuolemasta.

Kevät vielä kerran

Lars Huldén: Ei tähtiä tänä yönä, Sir. Suomentanut Pentti Saaritsa. Siltala 2014.


Maailmani loppuu ja minun aikani on ohi. Tätä ei ole ylivoimaista myöntää, kun laskee kädestään Lars Huldénin runokirjan Ei tähtiä tänä yönä, Sir. Yksinkertaiset ja pienet runot kertovat suurista asioista: vanhenemisesta, kuolemasta ja rakkaudesta. Mutta myös luonnon hehkeydestä, tulevasta keväästä, jonka kirjoittaja toivoo vielä näkevänsä.

Runoissa on yhteyden kaipausta, lohduttomuutta, hyvästejä, mutta myös huolta jäljelle jäävistä. Kuolema tuntuu vapautukselta. Tuntuu virkistävältä kohdata ajatuksia siitä, miten ihminen on saattanut luulla olevansa tärkeäkin hammas todellisuuden rattaissa. ”Sitä sinä et ollut, hammas murtuu, ratas pyörii edelleen eikä mitään ole tapahtunut.”

On hyvä löytää paikkansa ja katsoa totuutta silmiin. Me kun osaamme kuorruttaa elämän päättymisen vaikka minkälaisilla filosofioilla ja uskoilla, jotta jaksaisimme väistämättömän. Lars Huldénin säkeet ovat vapauttavia, lähes helliä: ”Älä hätäänny, älä ole levoton. Katsos, on vain niin että se on loppu, sinun elämäsi on lopussa.”

Jaa tämä artikkeli: