Fysioterapeutti Marjo Niemi ohjaa Magomed-Sani Zakrieviä käyttämään vatsalihaslaitetta Peijaksen sairaalassa. Matti Mäki tulkkaa.
Kielimuurin häivyttäjä
Matti Mäki vastaa puhelimeen.
— Kyllä pääsen tulemaan. Kun lähden nyt, olen siellä noin puolen tunnin päästä.
Asiointitulkki sai työtehtävän. Hän lähtee todennäköisesti terveyskeskukseen, työvoimatoimistoon, sosiaalivirastoon, poliisilaitokselle tai vaikka päiväkotiin.
Asiointitulkkia tarvitaan, kun viranomainen kohtaa asiakkaan, jonka kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Tulkki on mukana tilanteessa ja tulkkaa keskustelua.
— Suomessa on hallinto- ja kielilait, joiden mukaan ihmisen on pystyttävä asioimaan viranomaisten kanssa tarvittaessa omalla kielellään, Mäki toteaa.
Venäjästä tigrinjaan
Matti Mäki tulkkaa suomen ja venäjän kielten välillä. Hän on yksi Vantaalla sijaitsevan Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkeista, jotka tekevät töitä yli 80 kielellä. Tulkkien kielivalikoima venyy tutuista eurooppalaisista kielistä kaukaisempiin burmaan, kirgiisiin tai kinjaruandaan. Joukosta löytyvät myös sellaiset kielet kuin dari, oromo ja tigrinja.
— Listalla ei ole kieliä, joita pääkaupunkiseudulla ei puhuta, Mäki naurahtaa.
— Meitä venäjäntulkkeja on paljon, mutta niin on asiakkaitakin. Venäjänkieliset ovat uusi, suuri kielivähemmistö. Tulkkaan usein myös kaukasialaisia, joiden toinen kieli on venäjä.
Pääkaupunkiseudulle tulee jatkuvasti uusia kieliä. Asiointitulkkien tarve lisääntyy, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa.
Ammatti vaatii koulutusta ja paljon työtä. Mäellä on tulkin koulutus. Sen lisäksi on olemassa lyhyempi asiointitulkin koulutus. Osa tulee tulkiksi kantapään kautta eli oppimalla hallitsemaan kaksi kieltä erittäin hyvin.
Ei omia mielipiteitä
Mäen mukaan asiointitulkin on syytä tuntea kaksi kulttuuria kuin omat taskunsa.
Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jossa suomalaiset viranomaiset pyytävät asiakkaalta lupaa luovuttaa tai hankkia häntä koskevia tietoja toisilta viranomaisilta. Asiakas muuttuu kalpeaksi.
— Hän luulee, että puhutaan hänen kotimaansa viranomaisista, joita hän pelkää. Hän tulkitsee viranomaisen pyynnön toisin kuin on tarkoitettu, jos kukaan ei sano ääneen, mistä tarkalleen puhutaan.
Työssä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan, että välittää asiat oikein eikä selitä kuitenkaan liikaa. Tulkeilla on oma ammattisäännöstö, jonka mukaan työssä on pysyttävä puolueettomana ja ulkopuolisena.
— Tulkki ei ole puhuja vaan taitava kielenkäyttäjä. Hän löytää sen, mitä puhuja sanoo, eikä puhu itse. Tulkilla ei ole omaa sanottavaa eikä omia mielipiteitä, Mäki korostaa.
— Hyvä tulkki on sellainen, jonka tulkkausta ei tilanteen jälkeen muisteta. Hän häivyttää kielimuurin ja kaksi ihmistä puhuu suoraan toisilleen.
Jos tulkki huomaa, että väärinkäsityksiä on tulossa, hän voi kysyä tai auttaa oikeille raiteille. Ammattisääntöjen mukaan hän ei kuitenkaan saa toimia tulkattavien asiamiehenä.
— Jos neuvottelussa toisen lähtökohta on se, että keskustelu päättyy nyt tähän, tulkki tekee väärin, jos hän yrittää ohjata tilannetta toiseen suuntaan.
Asiointitilanteissa saattaa syntyä vahvoja kielteisiä tunteita, jolloin ymmärtäminen kärsii. Silloin tulkin tehtävä on tasoittaa tunteita ja pitää omansa kurissa.
Hieman ymmärrystä
Vaikka asiointitulkki pyrkii olemaan huomaamaton, hänen työllään on suuri merkitys.
— Jos on joskus ollut täysin ummikkona maassa, jossa kukaan ei osaa kieltäsi, voi ehkä ymmärtää, miltä tuntuu, kun joku yllättäen puhuukin kieltäsi ja tulee auttamaan, Mäki kuvaa.
— Oikeus ymmärtää itseä koskevia asioita on ihmisen perusoikeuksia. Sitä ei pitäisi viedä keneltäkään.
Mäki korostaa kielen keskeistä osuutta kotoutumisessa uuteen maahan.
— Jotta voi sopeutua uuteen kulttuuriin, täytyy ymmärtää uutta ympäristöään. Kieli on ensimmäinen avain siihen. Työ ja koulutuskin tulevat kielen kautta.
— Minulle työn merkitys syntyy siitä, että voin luoda hieman ymmärrystä ihmisten välille ja hieman auttaa. Työn ilo tulee siitä, kun näkee muutaman iloisen ilmeen.
Jaa tämä artikkeli: