Kuva: Kierrätyskeskus

Kierrätyskeskus hautaa kelvottoman rievun

Kierrätyskeskus huoltaa niin ympäristöä kuin ihmisiä. 25-syntymäpäiviään viettävä keskus aloittaa kansanliikkeen laatutekstiilin puolesta ja kerta kaikkiaan kuoppaa ”Kelvottoman Rievun”.

• 21.10.2015 07:40
• Outi Ikonen

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskanen näkee kierrätyskeskusten roolin merkityksellisenä niin ympäristöllisesti kuin sosiaalisesti.

”Jos kierrätyskeskusta ei olisi keksitty, se pitäisi keksiä. Sillä on aika monenlaisia funktioita yhteiskunnassa ja se on monipuolinen palvelu kaupunkilaisille", hän toteaa.

Jos Pääakaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta vuonna 2014 hankitut tavarat olisi ostettu uutena, olisi kiinteitä luonnonvaroja kulunut noin 25 500 tonnia. Heiskasen huomio on, että kierrätyskeskusten ympäristömerkitys ymmärretään yhä paremmin.

"Vältetyn jätteen määrä on keskimäärin kymmenkertainen, kun tuotteita kierrätetään eikä uusia tarvitse valmistaa", kierrätyskeskuksen Kyläsaaren toimipisteessä itsekin asioiva Heiskanen kertoo.
 

Jätteeksi päätyy vuositasolla yli 50 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä."

Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä 70 miljoonaa kiloa vuodessa, noin 13 kiloa henkilöä kohti. Jätteeksi tästä päätyy valtaosa eli yhteensä vuositasolla yli 50 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Tarjolla on entistä enemmän halpoja ja huonolaatuisia riepuja, jotka pelkästään päätyvät poltettavaksi. Ne eivät kelpaa uudelleenkäyttöön, eivätkä vielä tällä hetkellä kierrätykseenkään.

Vuonna 2014 Kierrätyskeskuksen toimipisteiden kautta kulki noin 2,8 miljoonaa tuotetta uudelleenkäyttöön. Silti parantamisen varaa on.

"Käyttökelpoiset vaatteet kyllä menevät sellaisiin keräyksiin, tuttaville ja sukulaisille, että niitä voidaan uudelleenkäyttää", sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Kristiina Aalto, joka on ollut mukana tekstiilien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä materiaalin kierrätystä selvittävässä hankkeessa.

Aallon mukaan käyttökelpoisuuden kriteerit saattavat aiheuttaa päänvaivaa ja vaihdella paljonkin eri toimijoilla. 

"Mikä yhden mielestä on käyttökelpoinen, ei toisen mielestä olekaan. Esimerkiksi niiltä tekstiileiltä, jotka menevät suoraan lahjoituksina ihmisille, vaaditaan parempaa laatua ja kuntoa kuin niiltä, jotka menevät myymälöihin", Aalto kertoo.

Tukityöllistämistä ja muuta sosiaaliapua

Tutkimusjohtaja Eva Heiskanen muistuttaa Kierrätyskeskuksen osuudesta sosiaalisessa ja kasvatuksellisessa toiminnassa.

"Kodin perustarpeet saa hankittua Kierrätyskeskuksesta kuin tavaratalosta kaikki kerralla, mutta edullisesti. Tämä on esimerkiksi opiskelijoille tärkeä seikka. Olen nähnyt nyt myös paljon maahanmuuttajaperheitä, jotka hankkivat Kierrätyskeskuksesta niitä tavaroita, joita aluksi aivan tyhjään kotiin tarvitaan", Heiskanen kertoo.

Kierrätyskeskus tarjoaa tukityöllistettäville ja pitkäaikaistyöttömille väylän, jota myöten he voivat päästä työelämään. Yhteistyö sekä Helsingin kaupungin töidenjärjestely-yksikön että ympäristökeskuksen kanssa alkoi heti alkuvaiheessa. Yksi tavoitteista onkin, että tuetussa työsuhteessa olevat työntekijät löytävät työpaikan avoimilta työmarkkinoilta Kierrätyskeskuksessa työskentelyn aikana.

Heiskanen mainitsee lisäksi Kierrätyskeskuksen tarjoaman ympäristökasvatuksen ja erilaiset kurssit.

"Minusta on hyvä yhdistelmä, että tarjotaan esimerkiksi käytännönläheisiä tuunauskursseja", hän sanoo.

Kelvoton Riepu eli huono tekstiili saa arvoisensa kohtelun ja saatetaan lopulliseen leposijaansa torstaina 22. lokakuuta. Ennen polttohautausta taitelija Jani Leinosen suunnittelema huonon tekstiilin arkku kannetaan surusaatossa Aleksanterinkatua ja Mannerheimintietä pitkin Kansalaistorille. Muistopuheensa edesmenneelle pitävät muun muassa Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Katso Huonon tekstiilin hautajaisten ohjelma täältä. Surusaattueeseen, hautajaisseremoniaan ja uudelleensyntymisen iltaan ovat kaikki tervetulleita.