Kiihkokäännyttäjät eivät jätä rauhaan

Kiihkokäännyttäjät eivät jätä rauhaan

Miten seurakunnan jäsenet ja seurakunta suhtautuvat kiihkokäännyttäjiin? Minulla on ikäiseni, muuten minulle rakas pikkuserkku, joka kielloistani ja perusteluistani huolimatta jatkaa joka Jumalan kerta keskustellessamme käännyttämistäni.

Eikä siinä kaikki! Toisessa sukuhaarassa ovat serkkusisarukset, jotka joka kerta tavatessamme julistavat minulle helluntaiuskoansa. He nostavat yhdessä toimin kätensä ylleni ja julistavat: "Nu skall vi välsigna dig!" En kerro, mitä spontaanisti vastasin.

Mikään puhe ei auta. Kun sanon pitäväni itselläni oman tapani suhtautua uskonasioihin, se ei ole hyväksyttävää. En haluaisi panna välejäni poikki näihin ihaniin, minulle rakkaisiin sukulaisiin, jotka kuitenkin ovat huolissaan tulevaisuudestani ja varmoja minun joutumisestani kuolemani jälkeen "täyttä laukkaa helvettiin". Minulla on vahva tunne, että se helvetti on jo maan päällä ihmisen elinaikana, jos on.

Kun kysyn niiden miljardien ihmisparkojen kohtalosta, jotka olivat täällä ennen meitä ja jotka syntyivät yli 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, missä he nyt ovat, niin olen sukulaisteni mielestä varmaan rienaaja.

Nämä vainoajani saavat minut harkitsemaan kääntymistäni pois kirkosta ja kristinuskosta tekemällä siitä vastenmielisen. Mitä tehdä, kun kuulemma "kirkossa juoksemiseni" ei minua pelasta?

Réa Vainio 85 v.

Jaa tämä artikkeli: