Kiina keisarinnasta Twitter-aikaan

Kiina keisarinnasta Twitter-aikaan

KIRJA ”Cixi harkitsi hetken aikaa eunukkien pitämisen poistamista, mutta eunukit järjestivät itkukampanjan saadakseen hänet muuttamaan mielensä, ja hän lykkäsi ajatuksen toteuttamista.”

Kiinalainen kirjailija Jung Chang on tehnyt aiemmin julkaisemattomiin lähteisiin pohjautuvan elämäkerran kiinalaisesta suurnaisesta Cixistä (1835–1908). Cixi valittiin teinityttönä yhdeksi Kiinan keisarin vähäarvoisimmista jalkavaimoista, mutta hän onnistui nousemaan valtakunnan hallitsijaksi. Ensin hän antoi määräyksiä näkymättömissä keisarillisen keltaisen silkkiseinäkkeen takana, mutta lopulta hallitsi aivan avoimesti kolmasosaa maapallon väestöstä.

Kiinalla ehti olla Cixin aikana useampi keisari, mutta he jäivät hänen varjoonsa sairautensa, nuoruutensa ja kyvyttömyytensä vuoksi.

Cixi sai neljänä vuosikymmenenä paljon aikaan: hän hankki Kiinaan teollisuutta, rautatien, sähkön ja lennättimen, uudisti koululaitosta ja avasi maata länteen. Hän myös lakkautti naisten jalkojen murskaamisen ja sitomisen sekä julmimmat rangaistukset, kuten rikollisten hitaan mestaamisen tuhannella sivalluksella.

Elämäkerta kuvaa Cixiä ihailevasti, mutta ei sokean ihannoivasti. Keisarinna teki myös paljon kärsimystä kansalaisilleen aiheuttaneita päätöksiä. Hän osasi olla armoton ja käski esimerkiksi hetken mielijohteesta yhden eunukkinsa työntää hankala jalkavaimo haaremin kaivoon.

Kirja kertoo hiukan Cixin yksityiselämästäkin: keisarinna vaikuttaa rakastuneen ainakin yhteen kuohittuun miespalvelijaansa. Vapaa-aikanaan intohimoinen esteetikko suunnitteli esimerkiksi vaatteita.

Pihla Tiihonen
Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna. Otava 2013
 

KIRJA ”Voi sinä suloinen pikku olento, ihana pieni aasivauva, oletpas sinä täydellisen kaunis, noin isot silmätkin ja ihan siniset, ja voi että mitkä korvat, niin pehmoiset…”

Maareformin yhteydessä mestattu rikas maanomistaja Ximen Nao syntyy uudestaan entisen kotitalonsa aasiksi, jonka hänen entinen jalkavaimonsa ottaa hellästi vastaan.

Viime vuonna Nobelin voittanut mielikuvituksellinen romaani käy läpi Kiinan lähihistoriaa 1950-luvulta milleniumiin saakka. Ximen Nao ehtii kuolla ja syntyä uudelleen kuusi kertaa ja katsoa punakaartilaisten huseerausta kotikylässään myös härän, karjun, koiran ja apinan silmin ennen kuin syntyy uudestaan ihmiseksi.

Salanimellä Mo Yan ”älä puhu” julkaistu kirja tuo kommunistihallinnon, kulttuurivallankumouksen ja markkinoiden avautumisen Kiinassa hyvin lähelle, vaikka niitä katsoittaisiin sian silmin ja sikamaisen huumorin lävitse. Romaani on samaan aikaan sivistävä ja hervottoman hauska.

Mo Yan on kirjoittanut yli kaksikymmentä teosta, joista ”Seitsemän elämääni” on ensimmäinen suomennos. Toivottavasti niitä saadaan pian lisää.

Pihla Tiihonen
Mo Yan: Seitsemän elämääni. Otava 2013
 

KIRJA ”Kun valtion vihollinen numero 1 oli palaamassa kotiin, myös vaimon tarkkailua tehostettiin. Zeng Jinyan huomasi parkkipaikalla uusia amerikkalaisia katumaastureita. Vartiokopille saapui uusi ryhmä tylyjä vähäpuheisia miehiä.”

Sami Sillanpään Kiinalainen rakkaustarina alkaa kauniisti. Kaksi ihanteellista nuorta kiinalaista auttaa aidsia sairastavia maanmiehiään vapaaehtoisina, löytää toisensa ja rakastuu. Heidän vihkiäisensä ovat paitsi heidän itsensä myös heidän ystäväpiirinsä eli älymystön, taiteilijoiden ja toisinajattelijoiden juhla.

Mutta kun yhä kovaäänisemmin valtion ihmisoikeusloukkauksia vastustava ja niistä internetin kautta raportoiva Hu Jia sekä hänen maltillisemmin käyttäytyvä vaimonsa Zeng Jinyan jatkavat toimintaansa useista vaiennusyrityksistä huolimatta, peli menee kovaksi. Pahinta ovat juuri yhteydet ulkomaille ja vallanpitäjien kasvojenmenetys.

Seuraa salaisen poliisin uhkailuja, kuulusteluja, pahoinpitelyitä ja kotiarestia. Poliisit pelottelevat pariskunnan sukulaisia ja istuvat sairaalan käytävällä, kun Zeng synnyttää. Kun itsepintainen kapinallinen Hu lopulta joutuu oikeuteen, hänen asianajajikseen lähtee vain kaksi nuorta kristittyä lakimiestä. Niin pelottavaa on vastustaa tätä valtiokoneistoa. ”Väärän” mielipiteen ilmaisemisesta annetaan Hulle kolmen ja puolen vuoden vankeustuomio.

Sillanpää on tehnyt huolellista työtä. Sekä Hun että Zengin vanhempien ja isovanhempien elämänvaiheiden liittäminen osaksi kirjaa sitoo päähenkilöiden elämän Kiinan historiaan. Aiempien sukupolvien kokemusten kautta tulevat esiin satoja tuhansia ihmishenkiä vaatineet operaatiot Suuri harppaus ja kulttuurivallankumous.

Kirjan lähdeluettelosta löytyy paitsi runsas määrä kirjoja myös linkkejä Hun ja Zengin blogeihin ja muun muassa Twitter-tileihin. Facebookiin Kiinasta ei pääse.

Sillanpää on tutustunut kirjansa päähenkilöihin ja haastatellut heitä useita kertoja. Pitäytyäkseen puolueettomana hän on antanut Hun ja Zengin puhua useassa kohtaa omalla äänellään mutta sisentänyt heidän osuutensa erilleen muusta tekstistä. Tyylikäs valinta.

Pälvi Ahoinpelto
Sami Sillanpää: Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa. WSOY 2013

Jaa tämä artikkeli: