Rakennustelineillä Tommi Kemppi.
Kiinteistöt vievät ja tuovat
Kirkon kiinteistöomaisuudesta koituu myös tuntuvia kuluja.
Bulevardin ja Annankadun kulmassa olevaa Helsingin seurakuntayhtymän taloa remontoidaan. Viisikerroksisen talon täydellinen peruskorjaus maksaa kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Noin puolet rahoitetaan verovaroilla, loput lainarahalla.
Remontin jälkeen talon kaksi alinta kerrosta tulevat edelleen Tuomiokirkkoseurakunnan käyttöön seurakuntatiloiksi ja kirkkoherranvirastoksi. Kolme ylempää kerrosta vuokrataan ulos. Yksi vuokralaisista on Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, jossa muun muassa piispa työskentelee.
Bulevardin talo on hyvä esimerkki kirkon kahdenlaisesta kiinteistöomaisuudesta. Omassa käytössä olevat tilat vaativat rahaa sekä päivittäiseen ylläpitoon että tietyin väliajoin tapahtuvaan peruskorjaukseen. Toisaalta on myös kiinteistöjä, joista saadaan tuloja. Bulevardin talo on molempia. Seurakunnan käytössä olevat tilat vievät rahaa, mutta ylemmät kerrokset tuottavat vuokratuloja, kunhan niiden remonttiin otetut lainat saadaan maksetuksi.
Helsingin seurakuntien kiinteistöomaisuuksissa puhutaan suurista summista. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen laskennallinen arvo on lähes 400 miljoonaa euroa. Tätä omaisuusmassaa ei juuri voi rahaksi muuttaa, sillä muun muassa suojelluilla kirkkorakennuksilla ei ole käypiä markkinoita. Sen sijaan niiden ylläpito vie tuntuvasti varoja. Jotta kaikki nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset pysyisivät kunnossa, on niitä peruskorjattava vuosittain yhteensä keskimäärin 10-15 miljoonalla eurolla. Parhaillaan on menossa muun muassa Alppilan kirkon noin viisi miljoonaa euroa nielevä peruskorjaus. Lisäksi seurakuntien tilojen sähköt, lämmöt, vedet ja pienemmät vuosikorjaukset vievät vuodessa noin 15 miljoonaa euroa.
Helsingin seurakunnilla on käytössään kaikkiaan yli 200 erilaista tilaa tai rakennusta ympäri kaupunkia. Kirkkoja näistä on nelisenkymmentä. Lisäksi on erilaisia siunauskappeleita, seurakuntasaleja, kerhohuoneita, toimistoja, virastoja ja niin edelleen. Näin varmistetaan, että seurakuntalaisilla on käytettävissään muun muassa kasteisiin, häihin, hautajaisiin, jumalanpalveluksiin, kerhoihin ja muuhun seurakuntaelämään asianmukaiset tilat.
Toinen puoli seurakuntien kiinteistöomaisuutta ovat niin sanotut sijoituskiinteistöt. Näitä ovat asunnot, liike- ja toimistotilat sekä tontit. Näiden yhteenlaskettu arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja niistä saadaan vuosittain noin neljän miljoonan euron tulot.
Helsingin seurakuntien tärkein tulolähde on kirkollisvero, josta kertyy vuosittain noin 90 miljoonaa euroa. Kiinteistöistä ja muista sijoituksista saadut tulot ovat pieni osa seurakuntien tulojen kokonaisuudessa, mutta varmistavat osaltaan sen, että kirkollisveroprosentti voidaan pitää maan alhaisimpana eli yhdessä prosentissa.
Asuntoja seurakuntayhtymällä on noin tuhat. Osapuilleen kolmasosa niistä on omien työntekijöiden työsuhdeasuntoina. Jotkut ovat diakonisessa käytössä tukiasuntoina. Asuntojen arvo on kaikkiaan noin 130 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on luopua joistakin vanhoista asuinkiinteistöistä ja rakentaa uusia muun muassa Arabianrantaan, Ruskeasuolle, Lehtisaareen ja Viikkiin. Osa näistä on erilaisia tukiasuntoja sekä vanhuksille tarkoitettuja palveluasuntoja.
Kiinteistöomaisuudesta osan muodostavat vuokrattavat tontit. Historiallisista syistä, jo 1500-luvulla tehdyn lahjoituksen peruina Helsingin ja Vantaan seurakunnat omistavat esimerkiksi lähes koko Lehtisaaren maa-alueen sekä Vantaalta useita suurehkoja alueita. Myös Viikissä Helsingin seurakuntayhtymä omistaa maata, joka alkujaan hankittiin hautausmaaksi. Näitä tontteja on voitu käyttää muihin tarkoituksiin, kun hautausmaita ei olekaan ollut tarpeen laajentaa niin paljon kuin muutama vuosikymmen sitten oletettiin. Kaikkiaan Helsingin seurakuntien tonttimaiden arvo on noin 40 miljoonaa euroa.
Teksti Seppo Simola
Kuva Esko Jämsä
Jaa tämä artikkeli: