Kiitos rasismijutusta!
Kiitos, että teitte jutun lapsiin kohdistuvasta rasismista (K&k 8. 7.).
Poikani on kärsinyt rasismista päiväkodissa jo 3-vuotiaasta saakka. Vaihdoin päiväkotia, ja asia saatiin korjattua. Poikani on saanut kuulla olevansa neekeriäpärä, jonka pitäisi mennä takaisin omaan maahansa.
Häntä on yritetty tönäistä raitiovaunun ovesta ulos, ja hän on saanut kuulla olevansa apina, eikä oikeasti suomalainen. Hän on vasta 6-vuotias, mutta hän tietää jo, kuinka osa ihmisistä ei hyväksy häntä vain ja ainoastaan siksi, että hän on iholtaan ”vääränvärinen”. Se, että lapseni joutuu jo pienenä käsittelemään todella vaikeita asioita, on rankkaa myös minulle.
Olen todella kiitollinen, että joku tuo asian esille. Ehkä tämä auttaa myös niitä, jotka eivät ole rasisteja, ymmärtämään, kuinka kovan koulun osa näistä lapsista kokee jo pienenä. Tällöin he eivät ehkä yritä enää vähätellä ilmiön olemassaoloa yhteiskunnassamme. Osa ihmisistä ei edes tiedosta ilmiötä, koska se ei heitä kosketa. Kun joku kertoo kokemuksistaan, tällaiset ihmiset katsovat, että kyseessä on vain erityistapaus, vaikka oikeasti näitä kertomuksia on vaikka kuinka paljon.
Pääkaupunkiseudulla on jopa kouluja, joissa opettajat edelleen katsovat, että sanaa neekeri saa käyttää. Joissakin päiväkodeissa ei lasten rasismiin puututa lainkaan. Kiitän siis omasta puolestani sekä poikani, joka ei vielä osaa kirjoittaa.
Jaa tämä artikkeli: