Kimpassa mökillä
Kesämajan rappusilla. Anu Suoranta (vas.) ja Kirsi Mäki ovat osakkaina Kivinokan yhteismökissä, jossa on mukana seitsemän aikuista, pari lasta ja koira. Tärkeä sääntö on, että kaikki osakkaat ovat aina tervetulleita.

Kesämajan rappusilla. Anu Suoranta (vas.) ja Kirsi Mäki ovat osakkaina Kivinokan yhteismökissä, jossa on mukana seitsemän aikuista, pari lasta ja koira. Tärkeä sääntö on, että kaikki osakkaat ovat aina tervetulleita.

Kimpassa mökillä

Kaverusten yhteismökki jakaa työtä ja kustannuksia. Se myös vaatii säännöt, joista ei luisteta.

Teksti Elina Venesmäki
Kuva Markus Sommers

Kivinokan kesämaja-alueella, lähellä Kulosaarta sijaitsee tutkija Anu Suorannan ja kolmen muun osakkaan kesämaja.

Porukka osti yhteisen kesämajan vuonna 2010. Sittemmin osakkaiden elämäntilanteet ovat vaihdelleet, mutta nyt mukana on seitsemän aikuista, pari lasta ja koira. Viime joulun aikaan Villa Taimi I paloi, mutta osakkaat halusivat rakentaa uuden. Villa Taimi 2 valmistui tänä kesänä.

Anu Suorannan mielestä yhteinen mökki on ollut hieno idea.

– Vaikka meitä on monta, mökki on vajaakäytöllä.

Kivinokassa yhteisiä kesämajoja on useita, mutta Suomessa ne eivät ole kovin yleisiä. Useammin mökit ovat sukujen yhteisiä, ja yhteismökit ajavat jatkuvasti sukulaisia myös riitoihin keskenään.

Soittokierros kiinteistönvälittäjille kertoo, että kaveriporukan yhteismökkien ostaminen ei ole yleistä. Kyselyitä tulee, mutta ne jäävät yleensä haaveiluksi.

Myyntijohtaja Marjut Konsti Savonlinnan alueen Huoneistokeskuksesta on myynyt mökkejä paljon, mutta ei koskaan kaveruksille 30 vuoden uransa aikana.

– Sisarusten perinnöksi saamia yhteismökkikimppoja olen purkanut, hän kertoo.

Yleensä sisarusten yhteismökkien ongelmana ovat käytön hankaluudet: joku tekee enemmän töitä kuin muut tai käyttöajoista ei päästä sopuun.

– Näissä tilanteissa usein yksi perijöistä lunastaa mökin omalle perheelleen.

Nuoret ostavat Konstin mukaan mökkejä yhä harvemmin, koska niissä pitäisi heistä olla kaikki mukavuudet. Varustelu nostaa mökin hinnan korkeaksi. Hienotunteisuussyistä lapset voivat pitää sukumökistä kiinni niin kauan kuin vanhemmat elävät, mutta myyvät sen myöhemmin.

Alkeellinen mökki keskellä metsää ei kiinnostaisi Anu Suorantaakaan. Hänestä on kätevää, että Kivinokan kesämajalle pääsee metrolla tai pyörällä eikä omaa pihaa varsinaisesti ole. Hän ei haluaisi tavallista mökkiä, joka olisi pikemminkin työleiri kuin paikka rentoutua.

Kivinokassa kaupunki huolehtii alueen yhteisvessojen siisteydestä ja mökkiläisille riittää usein, että omat likaiset astiat tulee tiskattua. Sähköä ja vettä majaan ei tule, mutta Kalasataman uudet kerrostalot näkyvät kuistilta, alueella on pieni kioski ja kaupatkin lähellä.

Kun jakajia on paljon, kaikesta on hyvä sopia. Tärkeä sääntö on, että kaikki osakkaat ovat aina tervetulleita. Jos joku haluaa olla yötä, siitä ilmoitetaan, ja yleensä muut väistävät. Mutta jos joku haluaa olla jatkuvasti yksin mökillä, yhteismökki ei sovi hänen kesäpaikakseen.

– Kerran yhden osakkaan pojan kaveri piti täällä muslimihäät, mutta kaikki kimppalaiset olivat tervetulleita juhliin. Erityisesti juhlapyhinä paikka on kaikille avoin.

Kustannuksia ei tule paljon, kun vessapaperin, ketsupin ja vastaavien kustannusten jakajia on niin monta. Mökkikimppa pitää syys- ja kevätkokouksen, ja ainoastaan kerran on pitänyt äänestää: mökin väristä.

– Mökistä tuli saaristonvihreä, niin kuin äänestyksen voittanut, yhden osakkaan ääntä käyttänyt lapsi esitti.

Nauvossa kallioisella rannalla sijaitsee Nousiaisten ja Markkasten yhteinen kesämökki. Jo eläkkeellä oleva Tellu Markkanen vastaa puhelimeen punaisen mökin kuistilla. On helteistä, mutta kuistille osuu mukavasti tuuli.

– Nyt menossa on jo kymmenes kesä porukalla täällä, ja järjestely sopii meille erinomaisesti, Markkanen kertoo.

Helsinkiläisillä Markkasilla on ollut kimppapurjevene yli 30 vuotta, ja mökin vuokraaminen yhdessä tuntui siksi luontevalta. Kun mökki on vuokralla, suuria remontteja ei tarvitse hoitaa itse.

Työnjaosta ei ole tullut kiistaa. Jokainen jättää mökin jälkeensä siistiksi ja sellaiseksi, että toisten on mukava saapua. Oma mökki olisi helposti vajaakäytöllä.

– Mökki on kesäisin ehkä 90-prosenttisesti käytössä. Monet ehtivät olla omilla mökeillään kaksi viikkoa kesässä, eikä sellainen ei ole järkevää.

Nousiaiset ja Markkaset jakavat mökin käyttövuorot keväällä ja vaihtavat vuoroja tilanteiden mukaan. Juhannusvuoro on kummallakin joka toinen vuosi, mutta kaikesta voi sopia.

Sähkö- ja jätemaksut pariskunnat maksavat yhdessä ja sopivat tarvittavista hankinnoista. Mökillä olevaan päiväkirjaan jokainen kirjoittaa kuulumisia, niin että esimerkiksi uuden kahvinkeittimen hankinta-ajan voi tarkistaa myöhemmin. Jos jokin asia harmittaa, siitä puhutaan heti. Yhteispeli sujuu.

– Ei kukaan mielellään tyhjennä huussia, mutta ei siitäkään ole tullut riitaa.

Tellu Markkanen ja Virve Nousiainen tutustuivat jo vuonna 1965 rippileirillä Malmilla. He tuntevat toisensa hyvin, eikä kesäinen yhteistalous siksi pelottanut.

Virve Nousiainen on myös ollut tyytyväinen. Pariskunnat istuvat iltaa välillä mökillä yhdessäkin, ja vuorolistat joustavat.

– Jos jommallekummalle on tulossa vieraita, mökin saa kyllä vain omaan käyttöön.

Tarvittaessa mökille mahtuu kaksikin pariskuntaa. Mökki on aika pieni, mutta molemmille pariskunnille on kuitenkin omat nukkumasoppensa.

– Tärkeintä on, että mökin jakajilla on suunnilleen samanlainen näkemys siisteystasosta ja esimerkiksi sisustusratkaisuista.

Jaa tämä artikkeli: