Tärkeä harrastus. Heini Apajaisella on luettavana muun muassa J.K. Rowlingin Paikka vapaana ja Helmi Turusella Täällä Pohjantähden alla.
Kirjallisuuden asiantuntijat
Nuoret kirjanörtit lukevat paljon, mutta nuortenkirjallisuuden taso voisi olla parempi.
Teksti Noora Wikman
Kuva Jani Laukkanen
Kallion lukiossa opiskelevat Heini Apajainen ja Helmi Turunen ovat tänä lukuvuonna perehtyneet tuoreeseen nuortenkirjallisuuteen. Apajainen ja Turunen ovat lähes 50 muun Kalliossa opiskelevan nuoren kanssa mukana KirjaKallio -projektissa, joka toteutti viime viikonlopun Helsingin Kirjamessujen nuorten lavan ohjelman. Nuoret valitsivat ohjelman teemat, kirjat ja kirjailijat itse. Viikonlopun aikana Louhi-lavalla vieraili kymmeniä kirjailijoita nuorten haastateltavana.
Nuorta sukupolvea on syytelty milloin media-alan, milloin kustannusalan ongelmista. Nykynuoret kun eivät tunnetusti lue perinteisiä lehtiä tai kirjoja, vaan haluavat kaiken mobiilisti ja ilmaiseksi. Apajainen ja Turunen ovat eri mieltä; heidän mukaansa nuoret kyllä lukevat kirjoja.
Molemmat tunnustavat olevansa kirjanörttejä.
– Varmaan suurin osa KirjaKallioon osallistuvista on, he arvelevat.
Turusen mielestä ongelmana kuitenkin on nuortenkirjallisuuden taso.
– Nuortenkirjallisuutta ei ole, sitä ei käännetä tai se on huonoa. Lisäksi kirjojen ulkoasut ovat yleensä aika luotaantyöntäviä, hän sanoo.
Kumpikin on sitä mieltä, että nuortenkirjallisuus on pahasti aliarvostettua. Kirjailijat eivät halua leimautua nuortenkirjailijaksi, koska se olisi noloa. Toisaalta nuorille on vaikea kirjoittaa, varsinkin jos kirjailijan omasta nuoruudesta alkaa olla aikaa. Nuoret ovat myös hyvin kriittinen lukijaryhmä.
– Hyvää nuortenkirjallisuutta kuitenkin tarvitaan. Ihan hyvin nuoret voivat lukea aikuisten kirjojakin, mutta nuorisokirjojen tarjoama samaistumispinta on tosi tärkeä, Apajainen sanoo.
Viime vuosina nuortenkirjallisuutta ovat hallinneet fantasia- ja dystopiateokset, eikä trendille näy loppua. Menestyneet fantasiakirjat päätyvät usein myös elokuvateattereihin. Helmi Turusen ja Heini Apajaisen mielestä markkinoilla onkin ihan liikaa Hollywood-leffasopimus mielessä kirjoitettuja kirjoja. Tällä kirjallisuuden lajilla on silti myös hyvät puolensa.
– Fantasia kehittää mielikuvitusta, Apajainen miettii.
– Fantasiahahmon kautta voi olla helpompi ottaa vastaan opetuksia. Se on myös mielestäni ohimenevä, tähän aikaan kuuluva juttu, Turunen sanoo.
Fantasian ja dystopian lisäksi KirjaKallion vetämissä keskusteluissa käsiteltiin muun muassa kirjan siirtämistä valkokankaalle, kirjailijaksi ryhtymistä, suomalaista huumoria ja runoutta.
Helmi Turunen ja Heini Apajainen lähtivät KirjaKallioon mukaan oman lukuharrastuksen ja mielenkiintoisten kokemusten innoittamana. Projektiin kuului myös median ja kustantajien kanssa työskentelyä ja markkinointia, joista nuoret saivat arvokasta kokemusta.
– KirjaKallio on saanut tosi paljon hyvää palautetta muun muassa kirjailijoilta. Meidät on haluttu mukaan kaikenlaisiin projekteihin, esimerkiksi Otavan ja nuortenohjelma Summerin kanssa, Turunen kertoo.
Jaa tämä artikkeli: