null Kirjan ja näyttelyn vuoropuhelu

Pääskylänrinne ja metro. Taneli Eskolan kuvat avautuvat niille, jotka haluavat Helsingissä hakeutua valtaväylien ja paraatipaikkojen kupeisiin ja keskeisten paikkojen vierustoihin. Niilläkin on paljon kerrottavaa.

Pääskylänrinne ja metro. Taneli Eskolan kuvat avautuvat niille, jotka haluavat Helsingissä hakeutua valtaväylien ja paraatipaikkojen kupeisiin ja keskeisten paikkojen vierustoihin. Niilläkin on paljon kerrottavaa.

Kirjan ja näyttelyn vuoropuhelu

Valokuvataiteen museon ison pääsalin nurkkauksesta löytää piskuisen keitaan, jossa valokuvataiteilija Taneli Eskolan Helsinki-aiheiset valokuvat ovat kävijän tarkasteltavina sekä kirjan että näyttelyn muodossa.

Puutarhatutkija Julia Donnerin ja Eskolan yhteinen teos Löytöretki Helsinkiin. Paikkoja, polkuja ja puutarhoja lepää pöydällä. Multikustannuksen vuonna 2008 julkaiseman kirjan kuvia löytyy ympäriltä nurkkauksen kahdelta seinältä.

Taneli Eskola (s.1958) on maisemaan erikoistunut tutkija ja taiteilija. Eskola tarkasteli jo kymmenisen vuotta sitten väitöskirjassaan Teräslintu ja lumpeenkukka Aulangon puistoa yli kahdensadan teoksen avulla. Maisema on nytkin läsnä ja pääosassa.

Eskolan Helsinki muodostuu meren rannoista ja puistoista, joissa kauniit kukat kukkivat. Puistoissa ei örvelletä eikä pussikaljoitella, sillä kuvaajan kamera hakeutuu siihen, mikä on perinteisesti kaunista.

Eskolan Helsinki onkin hyvin seesteinen. Maisema ei säpise, ei kohkaa vaan kuvaaja hallitsee näkemänsä. Katsojan mausta riippuen Eskolan visiot voivat olla joko tyynen levollisia tai sitten liian pysähtyneitä.

Eskola rakentaa kuvansa painottaen vahvaa etualaa. Usein siinä on puun oksa tai muuta kasvustoa, myös vankka suomalainen peruskallio hallitsee joissakin otoksissa. Taustalla piirtyy talojen kattoja.

Kuvaajan Helsinki tallentuu ydinkeskustan ulkopuolelta – Laajasalon, Kruunuvuoren, Vuosaaren, Kallalahden niemen ja Lapinlahden seuduilta. Joskus askel on eksynyt keskustaankin: Varsapuistosta on kuvattu ihmeellisen kiero puu. Tämä oksistaan yhteen kietoutunut puun käkkyrä kurottelee riipaisevasti kohti ohikiitävää liikennettä.

Mukavan pehmeällä sohvalla kirjaa selatessa huomio kiinnittyy niihin kuviin, joita näkee myös seinillä. Kirjassa kuvista on usein tikistetty tiiviimpiä, rajattu niistä pois reuna-alueiden tyhjää tilaa. Näyttelykuvien ilmavampi olomuoto näyttää paremmalta, koska kuvilla on tilaa hengittää. Toki kirjan tiiviimmän esitystavan voi ymmärtää, sillä kirjan muoto on pysty ja kapea suorakaide.

Kävijälle jääkin hieman epäselväksi, onko kyseessä puhtaasti kirjan esille tuominen. Kirjan kannesta tehty isohko banderolli, jonka takana näyttelynurkkaus on, tuntuisi puhuvan tämän käsityksen puolesta. Samoin näyttelyripustuksen hajanaisuus vahvistaa käsitystä, että kokonaisuuden painopiste lepää kirjassa. Näyttelykuvia on kaksikymmentäkuusi ja ne toimivatkin hyvänä lisänä, bonuksena kirjan selaamiselle.

Maaliskuun lopussa päättyi Eskolan toinen näyttely tästä samasta aiheesta. Avoin panoraama – valokuvia urbaaneista paratiiseista Kaupungintalon uudessa Virka-galleriassa teki isoine kuvineen huomattavasti paremmin oikeutta Eskolan maisemakuville. Valokuvataiteen museon pienet ja eri kuvakoolla kuvatut kuvat tuntuvat vaatimattomilta ja vaimeilta. Virka-gallerian näyttelyn nähnyt vakuuttui siitä, kuinka taitava ja osaava maiseman tulkitsija ja kuvaaja Eskola on.

Mutta kyllä siitä taidosta on jotakin läsnä myös Valokuvataiteen museolla.

Taneli Eskola: Asfalttipuutarhat –    paratiiseja kaupunkirakenteen katveessa 24.5. saakka Suomen valokuvataiteen museo. Kaapelitehdas, Tallbergink. 1 G, Helsinki. Avoinna ti – su klo 11 – 18.

Jaa tämä artikkeli: