null Kirjatulvassa

Uusi mahdollisuus. Kuluttajilta kuluttajille tapahtuva kirjojen liikkuminen on huomattavasti lisääntynyt antikvariaattien, nettimyynnin ja kirpputorien kautta. Jonkun hylkäämä kirja voi päätyä toisen aarteeksi.

Uusi mahdollisuus. Kuluttajilta kuluttajille tapahtuva kirjojen liikkuminen on huomattavasti lisääntynyt antikvariaattien, nettimyynnin ja kirpputorien kautta. Jonkun hylkäämä kirja voi päätyä toisen aarteeksi.

Kirjatulvassa

Kirjojen myynti on kasvanut Suomessa 150 vuoden ajan. Viime vuonna myytiin 29 miljoonaa teosta. Mitä me niillä kaikilla teemme?

Teksti Katri Simonen
Kuva Hans Eiskonen

Väkilukuun suhteutettuna Suomi on maailman suurimpia kirjantuottajamaita. Huippuvuonna 2007 julkaistiin 14 000 teosnimikettä. Sen jälkeen nimike- ja kokonaismyyntimäärät ovat hiljalleen laskeneet. Vuonna 2010 uusia nimikkeitä tai uudistettuja painoksia ilmestyi 12 000.

– Selvimmin on vähentynyt tietokirjojen määrä, mikä johtuu googlesta ja Wikipediasta, sanoo kirja-alan tilastoasiantuntija Yrjö Repo .

Myydyistä 29 miljoonasta kirjasta 25 miljoonaa on Suomen kustannusyhdistyksen 103 jäsenkustantajan julkaisemia. Parisen miljoonaa on muiden kustantajien julkaisemia ja omakustanteita. Tuontikirjoja on arviolta 1,5 miljoonaa.

Oppikirjojen osuus kaikista myydyistä kirjoista on noin viidennes.

Jokainen sukupolvi joutuu arvioimaan suhdettaan kirjatulvaan ja kirjoihin ainakin perinnönjaon yhteydessä. Noita kirjoja ei ole tullut koskaan luettua, mahtaako tullakaan, nämä eivät mahdu mihinkään. Mitä ihmettä näiden kanssa tekisi?

Tarjotuista kirjoista antikvariaatti Punaisen planeetan kauppias Elmeri Vehkala ostaa noin 30 prosenttia.

– Kaikkia hyviäkään, esimerkiksi suurten ikäluokkien isojen painosten Eeva Joenpeltoa , Eila Pennasta ja André Brinkiä , en ota.

Vanhoja klassikkoja ostetaan yleensä antikvariaatteihin, ja sieltä niitä voi löytää. 1980-luvun jälkeen klassikkoteoksia ei olekaan enää saanut kirjakaupoista. Kuten Akateemisen kirjakaupan ostopäällikkö Pasi Somari toteaa:

– Kirjakauppa- ja kustannusala on uutuusbisnestä, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Antikvariaatit voivat olla kiinnostuneita myös mitä kirjavimmista kirjoista. Tämä johtuu kirjakeräilyn selvästä lisääntymisestä.

– Yhä useammat asiakkaat haluavat vain tiettyä lajia, esimerkiksi scifiä, sarjakuvaa tai islantilaisia dekkareita. Joku kerää kirjoja käkikelloista, toinen vuoristokiipeilystä, kolmas keskittyy viinikirjoihin.

Koskaan ei tiedä, mikä kirja voi nousta arvoon arvaamattomaan, kirjaimellisestikin.

– Keräily nostaa kirjojen hintoja. Netissä tämä näkyy jo selvästi, Vehkala sanoo.

Kierrätyskeskukseen Helsingissä vietyjen kirjojen määrä nousi viime vuonna 40 prosenttia.

– Kirjojen tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Jotkut alan toimijat ovat jo rajoittaneet kirjojen vastaanottamista, sanoo Hietalahden ja Matinkylän kierrätyskeskusten myymäläpäällikkö Pirjo Sorjonen .

Mutta kirjat myös liikkuvat. Tämä kuitenkin edellyttää paljon taustatyötä. Arvokkaammat kirjat lajitellaan hyllyihin, kevyempi ”kesälukemisto” päätyy tarjouskoreihin pöydille. Parhaiten myyvät romaanit.

– Kirjoja ostetaan sitä enemmän, mitä paremmin ne ovat esillä, Sorjonen sanoo.

Noin viidennes kaikista kierrätyskeskukseen tuoduista kirjoista (etenkin kirjakerhojen kirjoja) laitetaan suoraan ilmaisjakeluun. Sieltä menevät kaikki.

Huonokuntoisia kirjoja kierrätetään askartelutarvikkeiksi päiväkoteihin. Taiteilijatkin ovat olleet kiinnostuneita kirjoista, etenkin niiden kansista.

Jätepaperikeräykseen päätyy kaikista kirjoista 15–20 prosenttia. Lähinnä ne ovat koulu- ja tietosanakirjoja.

Kirjat liikkuvat aika hyvin myös Mäkelänkadun Emmauksessa.

– Paitsi nuortenkirjat, sanoo kirjavastaava Tellervo Nieminen .

Kirjastoista lainataan vuodessa noin 70 miljoonaa kirjaa, mikä on maailmanennätys suhteessa Suomen väkilukuun. Samaan aikaan kirjastoissa on käynnissä koko ajan kiihtyvä kirjojen poistomyynti.

– Jatkuvasti on seulottava, mitkä kirjat eivät enää kierrä. Kirjojen poistaminen on vielä vaativampi ja tärkeämpi tehtävä kuin uusien teosten hankkiminen, sanoo Kallion kirjaston johtaja Kirsti Tuominen .

Ennen kuin kirja laitetaan poistomyyntiin, tarkistetaan, löytyykö sitä muista Helsingin kirjastoista tai pääkirjaston varastosta tai viimeistään varastokirjastosta Kuopiosta. Poistomyyntiin päätyvät ns. nollalainat ja ajankohtaisuutensa menettäneet kirjat. Nämä voivat olla aika uusiakin – kiinnostuksen aika on vain mennyt ohi.

– Kokoelmaa on jatkuvasti arvioitava ja järjestettävä uudestaan, jotta asiakkaat löytävät sieltä luettavansa, Tuominen sanoo.

Samaa taitaa päteä kotikirjastoonkin.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.