Viesti. Ajatuksensa voi kirjoittaa Jumalalle.

Kirje

• 26.11.2012 13:46

Sytytän ensimmäisen adventtikynttilän ja ajattelen Oscaria, kymmenvuotiasta leukemiaa sairastavaa poikaa, josta Eric-Emmanuel Schmitt kertoo kirjassaan Oscar ja Roosamamma.

Sairaalassa Oscarille on tehty kaikki voitava, mutta mikään ei enää auta. Kuolema lähestyy, mutta kukaan ei kerro siitä Oscarille, joka ihmettelee, miksi kaikki – lääkäri, hoitajat ja hänen vanhempansa – ovat muuttuneet vältteleviksi. Lapsi päättelee, että hän on huono potilas, kun ei parane eikä siten ilahduta aikuisia.

Onneksi on Roosamamma, sairaalan leikkitäti, joka ei ole muuttunut vaan kuuntelee, ymmärtää ja on uskomattoman hauska. Eikä hän jää neuvottomaksi, vaan keksii ehdotuksen, että Oscar alkaisi kirjoittaa kirjeitä Jumalalle. Poika tyrmää ajatuksen, sillä hän ei usko Jumalaan.

Mutta Roosamamma rohkaisee uskomaan: ”Joka kerta, kun uskot häneen, hän on olemassa entistä enemmän. Jos et anna periksi, hän on olemassa kokonaan. Silloin hän tekee sinulle hyvää.” Jos Oscar kirjoittaisi Jumalalle, hän ei tuntisi itseään niin yksinäiseksi.

Roosamamma sanoo, että Jumalalle Oscar voisi uskoa ajatuksensa, etteivät ne jäisi painamaan mieltä. Ja saisi esittää pyyntöjä, saadakseen rohkeutta ja kärsivällisyyttä.

Ja Oscar alkaa kirjoittaa. Jumalasta tulee hänen päivittäisten tapahtumiensa ja pohdintojensa vastaanottaja.

Eräänä päivänä Oscar ottaa puheeksi vaietun asian, kuoleman. Silloin kaikki muuttuvat taas entiselleen, hänen viimeisiksi päivikseen.

Valaise meitä, sinä ikuinen Valo!

Eeva Hurskainen

1. adventtisunnuntai