Kirjeitä alitajunnalta
Tutkimalla uniaan ihminen pääsee käsiksi sisäiseen viisauteensa, sanoo psykoanalyytikko Ritva Uhinki.
Unien näkeminen on tuttu, jokapäiväinen asia. Niitä on paitsi nähty, kerrottu ja muisteltu, myös pohdittu, tutkittu ja tulkittu.
Kun psykoanalyysin kehittäjä itävaltalainen lääkäri Sigmund Freud ryhtyi 1800-luvulla tutkimaan ja tulkitsemaan unia, hän piti lähestymistapaa käänteentekevänä ihmismielen luotaamisessa ja hoitamisessa. Sen takia hän halusi kirjansa Unien tulkinta ilmestyvän nimenomaan tasavuotena 1900.
Psykoanalyytikko Ritva Uhinki sukeltaa unista puhuessaan vielä pitemmälle ja syvemmälle ihmiskunnan yhteiseen kokemusmaailmaan.
Unia löytyy myös Raamatusta. Esimerkiksi joulukertomuksessa idän tietäjät saavat unessa Jumalalta viestin, että heidän pitäisi palata kotimaahansa toista tietä.
– Ilman unen rohkaisua tietäjät eivät olisi ymmärtäneet, että kuningas Herodes saattoi olla kiero mies. Herodes epäili, että hänelle voisi kasvaa kilpailija, ja halusi raivata tämän pois, Uhinki kertoo.
Hänen mukaansa tietäjien uni saattoi olla subliminaalinen kokemus. Se tarkoittaa niin lievää tai heikkoa viestiä, että ihminen ei tiedosta sitä, vaikka hänen alitajuntansa havaitsee sen. Myöhemmin havainto voi tulla esiin unessa selvempänä ja kirkkaampana.
Joulukertomuksessa Jeesuksen isälle Joosefille ilmestyy unessa enkeli, joka kehottaa perhettä lähtemään pakomatkalle Egyptiin.
– En halua kiistää oikean enkelin läsnäoloa Joosefin unessa. Silti yhtä hyvin voi olla kyse niistä johtopäätöksistä, joita ihmisen alitajunta tekee heikoista signaaleista.
Uniaan ei kannata kertoa kaikille
Patriarkka Jaakobin pojista parhaiten muistetaan Joosef. 17-vuotiaana Joosef näkee unen, jossa on veljiensä kanssa pellolla sitomassa lyhteitä. Yhtäkkiä Joosefin lyhde nousee pystyyn. Veljien lyhteet kokoontuvat sen ympärille ja kumartuvat sen eteen.
– Se, että Joosef kertoi unensa veljilleen, paljasti hänen kypsymättömyytensä. Hän tiesi, että hän on valittu ja hänellä on erityistehtävä. Mutta hän ei ollut kypsä ja leuhki asialla. Uniaan ei kannata aina kertoa, tai kannattaa miettiä, kenelle kertoo syvintä tietoa itsestään. Joosef pantiin kaivoon kypsymään, Uhinki kertoo.
Unityöskentelystä kiinnostuneita Uhinki neuvoo tutustumaan myös Danielin kirjan lukuihin 1–4. Niissä kerrotaan, mitä tapahtuu, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar näkee unen suuresta patsaasta ja toisen unen suuresta puusta. Kuningas haluaa tietää, mitä hänen unensa merkitsevät.
– Daniel ei ollut muita viisaampi selittämään unia, mutta Jumala antoi hänelle selityksen. Niinpä Daniel ymmärsi, mitä kuninkaan mielessä liikkui. Moni unennäkijä tarttuu siihen, mitä toiset sanovat unesta. Harva pysähtyy ajattelemaan sitä, mitä hänen sisäinen tuntonsa tietää.
Kaikki näkevät unia
Kaikki näkevät unia, vaikka eivät niitä muistaisikaan. Yhden yön aikana unessa on 6–8 REM-vaihetta, joiden aikana silmät liikkuvat suljettujen luomien takana. Silloin nukkuja katsoo unia.
– Vaiheet ovat biologisesti välttämättömiä. Jos niitä häiritään, ihminen sairastuu. Unien perustehtävä on suojata unta esimerkiksi muuntamalla häly osaksi unta. Herätyskellon äänen voi kuulla sunnuntaiaamun kirkonkelloina, kertoo Uhinki.
Freudille uni oli toiveen toteutuma. Uni voi liittyä menneen päivän tapahtumiin ja tulevan päivän suunnitelmiin. Siksi Uhinki neuvookin miettimään, missä tilanteessa näki unen ja mitä silloin oli meneillään.
Unien tehtäviin kuuluu tasapainottaa elämää. Unissa saavat tilaa ihmisen ne puolet, jotka päivätajunta torjuu.
– Uskovaisen ja hyvän ihmisen ei sallita olla aggressiivinen ja murhanhimoinen. Kuitenkin Freudin mukaan murha yössä pelastaa tappeluilta päiväsaikaan, eikä suinkaan kerro mistään kauheasta aggressiivisuudesta. Valveilla ollessaan ihminen voi käyttäytyä hillitysti, vaikka moni asia on voinut kiukuttaa.
Uni voi auttaa ihmistä tunnistamaan ja hyväksymään oman varjonsa.
– Sveitsiläinen psykiatri C. G Jung puhui paljon varjosta. Jokaisessa ihmisessä on hyvää ja huonoa. Mitä kirkkaampi on valo, sitä tummempi varjo. Ihminen, joka tekee paljon hyvää, tekee myös pahaa. Se kuuluu ihmiseen, vakuuttaa Uhinki.
Yhtä lailla uni voi myös lohduttaa ja rohkaista.
– Uni, jossa on taas kerran ylioppilaskirjoituksissa, ei välttämättä ole painajainen. Se voi kertoa sosiaalisesta paineesta. Tai kenties uni vain näyttää, että selvisit silloinkin. Uni vahvistaa ihmistä vakuuttamalla, että selviät vastakin.
Ihmisen tiedetään näkevän keskimäärin 40 painajaisunta vuodessa. Kun lapsi on nähnyt painajaisen, Uhinki neuvoo keskustelemaan siitä aamulla.
– Voi kysyä, millainen uni oli ja mitä teit, kun susi tai leijona hyökkäsi kimppuusi. Kannattaa panna merkille lamaantuiko lapsi vai tekikö jotain. Unessa voi taistella tai juosta karkuun karhua, ja toisin kuin oikeassa elämässä, se myös onnistuu.
Uhingin mukaan jo se, että lapsi huutaa unessa apua, on hyvä asia.
– On tärkeää, että lapsi ei lamaannu kauhusta ja pelosta. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, mitä voisi tapahtua, jos uni vielä jatkuisi. Yhdessä voidaan tehdä unelle onnellinen loppu.
Turkulainen tutkija Antti Revonsuo nimittää painajaisia uhkasimulaattoriksi. Painajaisten avulla pääsee harjoittelemaan pelottavia asioita. Vaaratilanteiden varalle on tärkeä harjoitella, mitä niissä voi tehdä.
Sudet ovat jääneet ihmisen biologiseen muistiin, ja siksi niitä nähdään niin usein unissa, vaikkeivät ne kaupunkimaiseen elämään muuten kuulu.
Unen symbolit ovat monikerroksisia
Uusia kirjoja, joissa tulkitaan unia ja niiden symbolikieltä, ilmestyy jatkuvasti. Yksioikoiset tulkintatavat eivät innosta Ritva Uhinkia. Hänen mukaansa unen symbolit ovat monikerroksisia ja -merkityksisiä. Unissa voi olla kaikille ihmisille yhteisiä symboleja, kuten vesi, aurinko ja tuli.
– Vesi on jokaiselle tuttu elementti sikiöajalta, elämän alusta asti. Kristinuskossa kasteen vesi synnyttää ihmisen Jumalan lapseksi. Kun kulkee veden tai tulen läpi, puhdistuu. Meri yhdistää, mutta siihen voi myös hukkua.
– Tuli voi olla rakkaus tai tulipalo, mutta tulipalokaan ei ole pahasta silloin, kun se polttaa tuhkaksi asian, jota ei enää tarvita ja joka on käsitelty loppuun.
Monet unen symboleista ovat kulttuurisidonnaisia. Kristinuskon piirissä tunnettuja symboleja ovat olleet Raamatusta ja kristillisestä taiteesta tutut risti, kala, kotka, leijona ja härkä. Osa symboleista on satunnaisia.
– Ranskalaiset pastillit ovat minulle henkilökohtainen symboli. Ne merkitsevät mummolaa ehkä vain minulle. Mummolla oli niitä aina, Uhinki kertoo.
Unia tutkitaan psykoterapiassa tai -analyysissa.
– Unet ovat tärkeitä siksi, että ne kertovat rehellisesti, mitä ihminen ajattelee. Analyytikko ei kuitenkaan tulkitse toisen unia auktoriteettinsa, vaan pitkän tuntemisen perusteella.
Kolmisen kymmentä vuotta sitten Ritva Uhinki perehtyi toisen psykoanalyytikon, amerikkalaisen Montague Ullmanin kehittämään uniryhmätyöskentelyyn. Hän on käyttänyt menetelmää myös hengellisissä retriiteissä.
Uniryhmäkokoontumiset ovat retriitissä ainoita tilanteita, joissa puhutaan. Muuten ollaan hiljaa.
– Ideana on, että kukin ryhmäläinen avaa unensa kirjeen. Jos tuntuu, ettei muista unia, voi ottaa kynän ja paperin sängyn viereen, ja kirjoittaa heti herättyään muistiin muutaman iskusanan.
Ryhmässä jokainen on vuorollaan kaikkien toisten huomion kohteena. Kuulijat eivät ryhdy tulkitsemaan toistensa unia, vaan pohtivat, miltä mikin uni näyttäisi ja tuntuisi ja mitä se merkitsisi, jos se olisi hänen oma unensa.
– Ryhmässä ei ole pakko kertoa uniaan. Unista voi oppia paljon vain kuuntelemalla toisten unia. Jos jotkut asiat tuntuvat liian intiimeiltä ryhmässä kerrottaviksi, niistä voi keskustella retriittipapin kanssa.
Jaa tämä artikkeli: