Arto Lyytikäinen (vas.), Antti Karppinen, Sanna Tossavainen ja Janne-Matti Hiltunen sylissään Niko Hiltunen tulivat sopalle. Vapaaehtoiset ovat kokanneet viikoittain Viikin kirkolla kasviskeittoa. Soppailu jatkuu 7.9. alkaen keskiviikkoisin kello 17–19. Kuva: Esko Jämsä

Kirkko Helsingissä avaa ovensa kaupunkielämälle

Kirkon tilat auki, seurakuntalaiset ideoimaan, kehitysrahaa parhaille hankkeille ja talous tasapainoon. Helsingin seurakunnissa muutetaan toimintakulttuuria.

• 09.06.2016 12:10
• Pälvi Ahoinpelto

Kun kuuntelee toimintakulttuurin muutossuunnitelmia Helsingin seurakunnissa, vaikuttaa siltä, että on alkamassa suursiivous. Vanhat konstit saavat kyytiä. Yhteinen kirkkovaltuusto pui aihetta tiistaina 7.6.

– Unelmissani Kirkko Helsingissä tunnetaan siitä, että se elää keskellä ihmisten elämää eikä pelkää ryvettää itseään siellä, missä tarvitaan epäitsekästä antautumista ja työaikoja kyselemätöntä auttamista, kiteyttää yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila.

Raittilan mukaan tämä syntyy niin, että palkattujen työntekijöiden rinnalla toimii kristityn vastuuseen heränneitä seurakuntalaisia.

– Silloin kirkkoa ei siis tunneta niinkään työntekijöiden ammattitaidosta kuin siitä, että sieltä löytää avun ja toisen ihmisen, ja että kirkko näkyy siellä, missä ihmiset ovat. Kirkolla ei ole parempaa käyttämätöntä voimavaraa kuin seurakuntalaiset.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Juha Rintamäen mukaan seuraavat kaksi vuotta pitää kokeilla uutta ja varautua sietämään keskeneräisyyttä.

– Haemme oivallusta, että tehdään enemmän yhdessä seurakuntalaisten tarpeiden pohjalta ja annetaan tilaa sille osaamiselle, jota ihmisillä on. Näin laajennetaan mahdollisuuksia toimia tässä kaupungissa, Rintamäki sanoo.

– Ei valmistella loputtomasti eikä pelätä virheitä vaan ryhdytään tekemään. Parasta olisi kuulla helsinkiläisiltä, että teemme oikeita asioita. Tällöin ollaan läsnä arjessa, autetaan kärsiviä, tuetaan tarvitsevia ja puhutaan rohkeasti Jeesuksesta. 

Suunnitteilla on lokakuulle erityinen tapahtuma, jossa seurakunnat esittelevät ideoitaan start-up-yritysten tapaan ja hankkivat niille tukea paitsi toisilta seurakunnilta myös kaupungin ja kansalaisjärjestöjen toimijoilta. Näihin verkostohankkeisiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa projektirahaa. Rahoituksen saisi vasta, kun mukana on tarpeeksi muita.

Seurakuntayhtymän johtaja Pentti Miettinen kertoo, että koska nyt haetaan jotain ihan uutta, ei projekteille ole määritelty tarkkaa ohjausta. Ideoiden pitää niveltyä kirkon perustehtävään, mutta muuten melkein mikä vain voisi tulla kysymykseen.

Yhteinen kirkkovaltuusto pääasiassa kiitteli tiistain kokouksessaan toimintakulttuurin muutossuunnitelmaa.

Katri Korolaisen mielestä nopea toiminta ja kokeilukulttuuri on tervetullutta kirkkoon. Ville Jalovaara painotti, että koska seurakuntaverkko on luotu eri maailmaan kuin missä nyt eletään, pitää luoda uutta ja myös luopua vanhasta. Katrianna Halinen vakuutti, että varmasti menee jotain pieleen, mutta matkalla opitaan.

Veronica Saarela kaipasi enemmän myös muiden kuin lapsiperheiden muistamista. Wiking Vuori kehui tässä strategiatyöskentelyssä pohditun oikeasti tärkeitä asioita. Hän kehotti valtuutettuja pitämään paperia esillä seurakunnissaan ja piti työtekijävetoisuuden vähentämistä tarpeellisena. Liisa Berghäll huomautti, että työntekijät tarvitsevat koulutusta asennemuutokseen, jotta he todella ottavat seurakuntalaiset mukaan vastuuseen.

Hanna Mithikun mielestä asuntorakentamisessa pitäisi muistaa kohtuuhintaisuus. Johan Bärlund totesi, että myös kirkon on järkevää hoitaa omaisuuttaan hyvin ja hankkia rahaa toimintaan.

Uuden toimintakulttuurin on tarkoitus sulautua osaksi seurakunnan arkea, ja ensimmäisiä tuloksia odotellaan loppuvuodesta.