Täystuho. Moskovalainen tuomioistuin määräsi lokakuussa 2011, että helluntaiseurakunnan on maksettava noin 120 000 euroa sakkoa kaupungin maavarojen osastolle laittomasta maankäytöstä. Seurakuntaan tuli joulukuussa 2011 ulosottomiehiä, jotka vaativat toimitilojen tyhjentämistä.
Kirkko jyrättiin nurin Moskovassa
Yöllinen hyökkäys Moskovan suurimpaan helluntaikirkkoon kielii suurvaltauhosta.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva IRR-TV
Kirkon johtaja, pastori, Vasili Romanjuk , kutsui paikalle miliisin, joka ei saavuttuaan ryhtynyt mihinkään toimiin.
Joukkio murtautui kirkkoon keskiyön jälkeen. He katkoivat puhelinlinjat ja sieppasivat talonmiehenä toimineen naisen kännykän. Hänet vietiin poliisiasemalle, jossa häntä pidettiin kolme tuntia kestäneen tuhotyön ajan.
Yölliseen tuhotyöhön osallistui noin 50 nuorta miestä, jotka sanoivat olevansa druzhinnikeja . He ovat vapaaehtoisia, jotka auttavat Venäjän sisäministeriötä ja miliisiä järjestyksenvalvonnassa, kun kaduilla on levotonta. Nyt osa druzhinnikeistä oli itse humalassa. He myös pahoinpitelivät joitakin paikalle tulleita seurakuntalaisia.
Joukon aiheuttamat vahingot ovat pastori Romanjukin mukaan vähintään 350 000 euroa. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Venäjällä toimiva medialähetysjärjestö IRR-TV.
Hyökkäyksen taustalla ovat Moskovan kaupungin käynnistämät häätötoimet. Kaupunki purki yksipuolisesti maanvuokrasopimuksen vuonna 2005. Paikallishallinto on jatkuvasti luvannut tonttia tilalle. Kaupunki on kuitenkin tarjonnut vain sellaisia tontteja, joille ei ole mahdollista saada rakennuslupaa.
IRR-TV:n ohjelmapäällikön Laura Haukan mukaan protestanttisille seurakunnille ei anneta tontteja kirkkojen rakentamiseksi. Heiltä otetaan pois jo rakennettuja rakennuksia.
– Useita seurakuntia Moskovassa sekä esimerkiksi Izevskissä ja Novokuznetskissä uhkaa sama kohtalo, Haukka sanoo.
Vallanpitäjät tuntevat epäluuloa herätyskristillisyyttä kohtaan. Pienemmät virkamiehet tietävät, ettei heitä rangaista väärinkäytöksistä. Taustalla vaikuttaa perestroikan aika, jolloin entisen Neuvostoliiton evankeliset osallistuivat poliittisiin valtataisteluihin.
– Se säikäytti vallanpitäjät ja synnytti halun vahvistaa niiden seurakuntien kontrollia, jotka eivät kuuluneet ortodokseihin, Haukka sanoo.
– Media painottaa nyt ortodoksisuutta ja suhtautuu kriittisesti muihin. Maassa lietsotaan kansallisuusmielisyyttä yhdistämällä ortodoksikirkko venäläisyyteen. Herätyskristilliset seurakunnat esitetään vaarallisina marginaaliyhteisöinä. Maassa hyväksytään uusia lakeja, joita hyötyä hakevat paikalliset virkamiehet käyttävät evankelisia vastaan, Haukka kertoo.
Seurakunta jatkaa kokoontumista kirkkonsa raunioilla.
Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen on tyrmistynyt tavasta, jolla kiistaa Pyhän Kolminaisuuden maavuokra-asiasta on hoidettu.
– Vaikka menettelylle olisi olemassa hallinnollinen päätös, toimintatapa on käsittämätön. Neuvostoliitossa vainon kohteeksi joutuneet helluntailaiset saavat tästä kyllä aiheen muistella vainon vuosia, hän sanoo.
Kääriäisen ei kuitenkaan liitä kirkon tuhoamista ensisijaisesti keskusteluun Venäjän uskonnonvapauden rajoista. Venäjällä ortodoksisuus, islam, buddhalaisuus ja juutalaisuus tunnustetaan ”perinteisiksi” uskonnoiksi. Näiden uskontojen asema on turvattu muun muassa koululaitoksessa, jossa opetusta tarjotaan myös maailmanuskonnoista ja etiikasta.
– Tämä helluntaiseurakunta on toiminut Venäjällä vuosikymmeniä. Uskonnonvapauslaki ei siksi anna sorron edellytyksiä.
Venäjällä uskonnonvapauden tila vaihtelee, sillä lakia sovelletaan eri tavoin alueesta riippuen.
– Protestanttiset vähemmistöt ovat voineet toimia Venäjällä kohtuullisin toimintaedellytyksin. Suomalaiset tuntevat parhaiten Inkerin kirkon, jota on voitu rakentaa hyvin, Kääriäinen sanoo.
Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon kohdistuneet toimet ovat yliopistonlehtori Arto Luukkasen mukaan jyrkässä ristiriidassa Venäjän perustuslain kanssa. Venäjällä periaatteet ovat usein toista kuin käytäntö. Maassa puhaltavat taas suurvaltauhon tuulet. Samalla kansalaisyhteiskuntaa suitsitaan uusilla laeilla.
– Tämän helluntaikirkon tuhoamisen taustalla ei liene systemaattisista vainoa, vaan se selittyy paikallisten virkamiesten päätöksillä. Se kuvastaa kuitenkin hyvin sitä, millainen suhtautuminen maassa tällä hetkellä on ulkomaalaisiksi koettuja yhteisöjä kohtaan.
Jaa tämä artikkeli: