null Kirkko kutsui kaikki papit koolle – luultavasti viimeistä kertaa

Monet synodaalikokouksen osallistujat twiittasivat ahkerasti häshtägeillä #synodaali, #synodaalikokous ja #jumalallekunnia. Kuva on otettu Helsingin tuomiokirkosta sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan puhuessa. Kuva: Liisa Huima

Monet synodaalikokouksen osallistujat twiittasivat ahkerasti häshtägeillä #synodaali, #synodaalikokous ja #jumalallekunnia. Kuva on otettu Helsingin tuomiokirkosta sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan puhuessa. Kuva: Liisa Huima

Ajankohtaista

Kirkko kutsui kaikki papit koolle – luultavasti viimeistä kertaa

Monen papin toiveista huolimatta avioliitosta ei juuri keskusteltu synodaalikokouksissa. Sen sijaan puhuttiin esimerkiksi kevytyhteisöllisyydestä.

Syyskuun viimeisellä viikolla kirkko järjesti suurtapahtuman, joka tuskin enää toistuu.

Kaikissa Suomen luterilaisissa hiippakunnissa kutsuttiin koolle niin sanottu synodaalikokous. Kuuden vuoden välein järjestettäviin kokouksiin on kutsuttu käytännössä kaikki Suomen luterilaiset papit. Tällä kertaa kutsu lähti noin 4800 papille.

Helsingin hiippakuntadekaanin Reijo Liimataisen mukaan kerta oli viimeinen.

– Nykyjärjestely ei ole oikeastaan millään tavalla perusteltavissa, Liimatainen toteaa.

Valtavan porukan kokoaminen koolle yhtä aikaa on raskasta. Synodaalikokouksia on kritisoitu muun muassa niiden hinnasta. Kaikkien yhdeksän hiippakunnan yhteenlasketut kulut olivat tänä vuonna noin 800 000 euroa.

– Monen ammattiryhmän vuosittaiset neuvottelupäivät maksavat kyllä nuppia kohden saman verran, Liimatainen toteaa.

Ongelman ydin on Liimataisen mukaan siinä, että synodaalikokoukset ovat menneisyyden jäänne.

– Synodaalikokouksilla oli vielä 1990-luvulla hallinnollisia tehtäviä, minkä takia niiden järjestämisestä määrätään kirkkojärjestyksessä, Liimatainen selittää.

Hallinnollisia tehtäviä ei enää ole, mutta kirkkojärjestystä ei ole tajuttu muuttaa. Niinpä kokoukset järjestetään yhä.

"Tästä asiasta emme nyt puhu"

Mihin kyseiset 800 000 euroa sitten käytettiin? Helsingin kokoukseen osallistuneen pastori Jussi Murtovuoren mielestä monet asiantuntijapuheenvuorot olivat erinomaisia. Puhuttiin esimerkiksi globalisaatiosta, digitalisaatiosta ja yhteisöllisyydestä: moni haluaa nykyään sitoutua yhteisöön vain kevyesti ja hetkellisesti, mikä on kirkolle vierasta.

– Jos kokousten ansiosta kirkon toiminta muuttuu ja me papit ymmärrämme paremmin ympäristöämme, raha ei mennyt hukkaan, Murtovuori sanoo.

Samaa sukupuolta oleva pariskunta on Jumalan lahja toisilleen.
– Arkkipiispa Kari Mäkinen

Murtovuori oli yksi reilusta 400 papista, jotka osallistuivat Helsingin synodaalikokoukseen. Hänen mielestään on periaatteessa hyvä koota papit yhteen pohtimaan teologiaa ja maailman suuntaa. Kokouksissa pitää kuitenkin kohdata todellisuus rehellisesti, ei linnoittautua.

– Monessa kohdassa sanottiin, että tästä asiasta emme nyt puhu, vaikka se on ajankohtainen ja tärkeä, Murtovuori sanoo.

Selkein esimerkki on kirkon avioliittokäsitys ja muuttuva avioliittolaki. Muutkin papit eri hiippakunnista ovat harmitelleet sosiaalisessa mediassa, ettei kokouksissa käyty kunnon avioliittokeskusteluja. Paavalin kirkkoherra Kari Kanala tosin järjesti Helsingissä epävirallisen tilaisuuden, jossa avioliittoasiaa puitiin.

"Selonteko tuli liian myöhään"

Hiippakuntadekaani Reijo Liimataisen mukaan avioliittokysymys oli ehdolla yhden synodaalikokouksen kanavan teemaksi, mutta ajatuksesta luovuttiin.

– Ei se kannata, että tullaan vain yhteen ja ruvetaan pähkäilemään asiaa, josta ei päästä eteen- eikä taaksepäin, Liimatainen toteaa.

Useat piispat ympäri Suomea kuitenkin kommentoivat synodaalipuheenvuoroissaan piispainkokouksen elokuista avioliittoselontekoa, joka kertoo kirkon nykyopiksi, että avioliitto kuuluu vain eri sukupuolta oleville.

Helsingin piispa Irja Askola totesi hiippakuntansa papeille, että selonteko tuli liian myöhään.

– Olisin toivonut toisenlaista päätöstä, mutta siihen kirkon päätöksentekojärjestelmä ei taipunut, Askola kertoo myöhemmin.

– Luotan nyt, että hiippakuntamme pappien ammattitaito, luovuus ja tilannetaju mahdollistavat sen, että avioliittonsa yhteiskunnallisesti solminut pari voi hääjuhlassaan kokea myös kirkon hyväksynnän ja Jumalan välittämän siunauksen.

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi Turun synodaalikokouksessa, että samaa sukupuolta oleva pariskunta on Jumalan lahja toisilleen niin kuin Jumala antoi ensimmäiselle ihmiselle toisen ihmisen. Mäkinen kuitenkin totesi, että kirkon nykykaavoilla samaa sukupuolta olevaa paria ei voi vihkiä.

Myös Mikkelin piispa Seppo Häkkinen totesi, että pappien tulee noudattaa piispojen selontekoa ja olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja.

Juttua on tarkennettu 3.10. kello 9.30.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.