Rakennustyö alkavat. Al-Nour-yhdistys on löytänyt vanhasta kirkosta itselleen sopivan rukoustilan.
Kirkko muutetaan moskeijaksi
Kapernaum-kirkon kohtalosta käydään kiivasta keskustelua Hampurissa.
Teksti Maarit Lukkarinen
Kuva Stephan Wallocha / Epd-bild
Hampurilaisessa Kapernaum-kirkossa ei ole saarnattu enää vuosikausiin. Evankelisluterilaisen kirkon ovet suljettiin vuonna 2004 kolmen seurakunnan yhteensulautumisen seurauksena. Siitä lähtien tyhjillään olevan kirkon tulevaisuus on aiheuttanut päänvaivaa Hampurissa.
Rakennussuojelun alaisuudessa oleva kirkko myytiin vuonna 2005 sijoittajalle, joka kaavaili kirkon tontille vanhusten hoitolaitoksen ja vanhusten asuintalon rakentamista. Itse kirkkorakennus oli tarkoitus muuttaa lastentarhaksi. Hoitolaitos ja asuintalo rakennettiin, mutta kirkkoon suunniteltu lastentarhahanke jäi toteuttamatta. Pitkään näytti siltä, että autioitunut Kapernaum-kirkko jäisi törröttämään paikalleen tyhjillään. Nyt punatiilisestä kirkosta on tullut kiistelty keskustelunaihe, sillä siitä ollaan tekemässä moskeijaa.
Uusi omistaja on Hampurissa toimiva islamilainen Al-Nour-yhdistys, joka allekirjoitti kauppakirjat viime vuoden lopulla. Yhdistyksen puheenjohtaja Daniel Abdin totesi olevansa iloinen siitä, että suojeltu kirkko voidaan säilyttää.
Rakennustöiden on tarkoitus alkaa pian. Uuden moskeijan avajaisia halutaan viettää 3. lokakuuta, joka on Saksan yhtenäisyyden, mutta myös avointen moskeijoiden päivä.
Daniel Abdinin mukaan kirkon julkisivua ei tulla muuttamaan. Kuitenkin 44 metrin korkuisen kirkontornin risti poistetaan ja korvataan puolikuulla. Kirkon sisällä muutokset tulevat olemaan näkyvämpiä, sillä alttari poistetaan ja tilalle rakennetaan mihrab eli syvennys, joka näyttää rukoussuunnan Mekkaan päin. Lisäksi kirkkosaliin tehdään erilliset rukoustilat miehille ja naisille.
Al-Nour-yhdistyksen suunnitelmat ovat herättäneet Hampurisssa voimakkaita reaktioita niin kirkollisissa kuin myös poliittisissa piireissä. Pastori Ulrich Rüß on ollut yksi kovimmista kriitikoista. Rüß totesi, että tapaus paljastaa kuinka pitkälle maallistuminen on saksalaisessa yhteiskunnassa edennyt, ja kuinka voimakkaaksi islamilaiset valtapyrkimykset ovat kehittyneet.
– Integraatiolle ja uskontojen väliselle dialogille kirkon muuttaminen moskeijaksi on haitallista, Rüß painottaa kritiikissään. Myös katolisen kirkon vihkipiispa Hans-Jochen Jaschke totesi, että kristinusko ja islam eivät ole keskenään vaihdettavissa.
Arvostelijoiden joukkoon asettui myös Saksan kristillisdemokraattisen unionin kansanedustaja Marcus Weinberg . Hän totesi Frankfurter Allgemeine Zeitungille antamassaan lausunnossa suhtautuvansa Al-Nour-yhdistyksen päätökseen ”hyvin kriittisesti”. Weinberg jatkoi: ”Toivon, että Hampurin Mitten-kaupunginosan valtuusto alkaa etsiä hetimiten sopivia vaihtoehtoja yhdistykselle.”
Hans Ulrich Anke Saksan evankelisesta kirkosta kiteytti lausunnollaan oikeastaan sen, mistä koko debatissa on kyse. Anke sanoi die Welt -lehdessä: ”Kirkko on paikka, jossa saarnataan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Kirkkoa ei voi vain kytkeä pois käytöstä ja luovuttaa toisten uskontojen saarnaajille.”
Hampurissa ja Lyypekissä työskentelevä piispa Kirsten Fehrs peräänkuulutti maltillisempaa keskustelua, sillä ”tilanne on kuin se on.” Laillisesti evankelisluterilaisella kirkolla ei nimittäin ole vaikutusmahdollisuuksia, sillä se ei ole omistanut Kapernaum-kirkkoa enää kahdeksaan vuoteen.
Kiistan laukaissut Al-Nour-yhdistys on etsinyt sopivaa rukoustilaa jo useamman vuoden ajan. Tähän asti rukoushetket on pidetty entisen pysäköintihallin tiloissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Abdin ei ymmärrä moskeijahankkeesta syntynyttä kohua, tullaanhan kirkkoa käyttämään vastedeskin uskonnollisessa tarkoituksessa.
Saksan evankelisesta kirkosta eroaa vuosittain reilusti yli 100 000 seurakuntalaista. Voidaan siis sanoa melkoisella varmuudella, että autioiksi jääneet kirkot tulevat puhuttamaan myös tulevaisuudessa.
Jaa tämä artikkeli: