Yleisradion ajankohtaisohjelma Voimalan tekijät Kaisa Rauhamaa (vas) ja Marketta Mattila saivat kirkon viestintäpalkinnon, joka jaetaan joka toinen vuosi. Kuva: Katri Saarela
Kirkko palkitsi Voimala-ohjelman
Kirkon viestintäpalkinnon 2011–2012 saaneet ”Voimalan naiset” Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa ovat ilahtuneita ja yllättyneitäkin saamastaan huomionosoituksesta.
Palkinnon luovuttanut arkkipiispa Kari Mäkinen totesi voittajille pitämässään puheessa uskonnon olleen osa sitä maailmaa, jota Voimala käsitteli – ei irrallisena palasena, jota on vaikea sovittaa muuhun, vaan luontevana näkökulmana todellisuuteen.
”Kun aloitimme tammikuussa 2003, ajatuksissamme oli halu tehdä ohjelmaa, joka käsittelee ruumista, henkeä ja sielua. Huomasimme pian, että reilusti voimme käsitellä myös hengellisyyttä. Kun teimme suoraan uskonnollisiin kysymyksiin meneviä ohjelmia, katsojaluvut olivat korkeita, heräsi palautetta ja keskustelua. Matkan varrella syntyi ymmärrys, että tämäntyyppisiin aiheisiin on nälkä”, Rauhamaa sanoo.
Voimalassa tartuttiin myös rankkoihin aiheisiin. Kymmenen vuoden aikana ehdittiin puhua muun muassa pedofiliasta ja koulukiusaamisesta sekä käsitellä monenlaisia kirkkoon liittyviä tapauksia ja teemoja.
”Pystyimme ottamaan aiheeksi asioita, jotka meitä itseä askarruttivat”, Mattila sanoo.
Ulkopuolisen silmin työpari täydentää toinen toistaan. Siitä, mihin toisen ajatus hetkeksi pysähtyy, toinen jatkaa.
”Kaksi ihmistä on enemmän kuin kaksi ihmistä, kun yhdessä asioita pohdiskellaan ja pallotellaan. Voimme esittää toisillemme huonoja ja hölmöjäkin ehdotuksia ja sitten käsitellä niitä”, Mattila toteaa.
”Meillä ei ole rooleja. Luotamme toinen toisiimme, ja se lähtee siitä. Olemme tehneet töitä yhdessä jo parikymmentä vuotta”, Rauhamaa valottaa duon toimivaa kemiaa.
Viime huhtikuussa lopetettua Voimalaa tehtiin liki kymmenen vuotta takana. Viestintäpalkinto on kirkon arvostuksen osoitus Rauhamaan ja Mattilan työlle, heidän journalistiselle otteelleen ja etiikalleen.
”Media elää murrosvaihetta niin kaupallisella kuin julkisellakin puolella. Ohjelman huomioiminen vielä vuosi lopettamisen jälkeen antaa uskoa, että tällaisille asioille ja niiden käsittelemiselle on tarvetta”, Mattila toteaa.
”Siitä on jäänyt vahva muistijälki. Edelleen maailmaa hahmottaa sitä kautta, että mikä on kiinnostavaa ja mikä saisi ihmiset kohtaamaan. Siitähän aina ja kaikessa inhimillisessä toiminnassa on kyse – ihmisen kohtaamisesta”, Rauhamaa sanoo.
Jaa tämä artikkeli: