Kirkko tarvitsee myös nuoria päättäjiä

• 21.03.2016 16:10
• Koko NAVI-ryhmän puolesta: Ville Lehonmaa, 2. varapuheenjohtaja

Helmikuun kirkolliskokousvaalit ovat puhuttaneet paljon, ja nuorten heikko edustajuus on ollut yksi huomion kohteista.

Essen toimituspäällikkö Ulla Lötjönen otti kantaa vaalien vaalitapaan kolumnissaan. Lötjönen piti kirkolliskokousvaalien välillisyyttä ongelmallisena ja koki sen näkyvän esimerkiksi siinä, että ainoastaan yksi alle 30-vuotias ehdokas valittiin.

Kirkolliskokousedustaja Heikki Sorvari epäilee mielipidekirjoituksessaan kansanvaalin omaisen kirkolliskokousedustajavaalin laskevan entisestään varsinkin nuorten äänestysprosenttia. Hän myös kokee nuorten luottamushenkilöiden olleen vähemmän sitoutuneita tehtäviinsä kuin iäkkäämpien edustajien.

Nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto NAVI on sitoutunut edistämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia kirkon sisällä. NAVI laati kirkolliskokousvaalien tuloksesta kannanoton 15.2. Nykyisellään nuorten edustajuus on uhattuna varsinkin kirkon valtakunnallisen tason päättävässä elimessä – kirkolliskokouksessa. Seurakunta- ja yhtymätason päätöselimissä tilanne on jokseenkin parempi, mutta välillisestä vaalitavasta johtuen nuorten aliedustuneisuus kertautuu kirkolliskokouksessa.

Nuorten kasvu osaksi yhteistä kirkkoa ei tapahdu vain siten, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa ja pidetään päätöksenteossa ”ulkojäseninä”. Nuorten kasvu kirkolliseen demokratiaan ja nuorten tasavertaisuus ovat elimellisen tärkeitä kirkon jatkuvuudelle ja uusien sukupolvien osallistumiselle. On sangen ristiriitaista väittää, että nuoria ei tarvitse osallistaa, koska he eivät nykytilanteessa osallistu.

Kirkolliskokouksen vaalitavan romukoppaan heittäminen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Mikään rakennemuutos ei ole arvo itsessään. Mielestämme optimaalinen tilanne olisi kirkon jäsenten ikärakennetta vastaava edustus jokaisessa yhteisen kirkkomme edustuksellisessa päätöselimessä. Kirkolliskokouksen vaalitapa näyttää kuitenkin ongelmalliselta, vaikkei sen muuttaminen olekaan ainoa askel matkalla kohti tasa-arvoisempaa ja elinvoimaisempaa kirkkoa.