Kirkko testasi kriisivalmiuttaan
Espoonlahden kirkolla järjestettiin viime viikolla suuronnettomuusharjoitus.
Päiväkoti on ilmiliekeissä. Pelastuslaitos on evakuoinut kaksikymmentä lasta ja kymmenen henkilökuntaan kuuluvaa Espoonlahden kirkkoon. Viisi lasta ja päiväkodin keittäjä on viety Jorvin sairaalaan.
Evakuointikeskukseen odotetaan myös lasten vanhempia. Apua ja tukea tarvitsevia on arviolta yhdeksänkymmentä. Tästä perustilanteesta alkaa kirkon henkisen huollon, HeHu:n suuronnettomuusharjoitus
.
Kirkon keittiössä valmistellaan diakoniaruokailua, aulassa pyörii ruokajakelu ja kirkkosalissa alkaa pian rukoushetki.
Samaan aikaan, kello 8.15, pappi Irene Erkko-Pirin puhelin soi. Hälytyskeskukselta toimeksiannon saanut Espoon sosiaali- ja kriisikeskuksen päivystäjä kertoo tilanteen ja pyytää hälyttämään kirkolle Henkisen huollon väkeä.
Tavoitteena on saada pian paikalle Espoosta kuusitoista, Helsingistä seitsemän ja Vantaalta seitsemän kirkon työntekijää, jotka ovat mukana HeHu:ssa. Puolessa tunnissa auttajakaarti on tavoitettu ja matkalla kohti Espoonlahtea.
Kirkolle alkaa äkkiä tulvia kymmenittäin ihmisiä. Ovelle asettuu kaksi SPR:n Ensihuollon liiveihin sonnustautunutta rouvaa, jotka kirjaavat sisään tulijoiden henkilöllisyydet.
Paikalla vilisee yhä enemmän muitakin liiviasuisia. Erivärisissä liiveissä lukee Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys, Tarkkailija tai Kirkko ja HeHu. Tunnelma on yllättynyt ja hieman sekava.
”Onnettomuus tapahtuu aina varoittamatta”, Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen sanoo.
Turtiainen on ruuhkassa rauhallinen. Hän on HH1, kirkon henkisen huollon johtaja Espoossa.
”Jos tämä tilanne olisi tosi, siirtäisin ruokajakelun toisiin tiloihin, jotta apua kaipaaville saataisiin tila rauhoitettua. Aamuhartauden pitäjälle sanoisin saman kuin nytkin: harkitse tilanteen mukaan, kun kirkkosaliin ohjataan hätääntyneitä ihmisiä.”
Päiväkodin palosta pelastettuja ja lasten vanhempia esittää nelisenkymmentä Omnian opiskelijaa, joille on jaettu roolit viikkoa aiemmin. Osa evakuoiduista ei suostu menemään kirkkosaliin. Islaminuskoisille kynnys on henkisesti liian korkea, joten muslimeille järjestetään oma tila.
Pian yhdeksän jälkeen väkijoukko on rauhoittunut. Kirkkosalissa istuu lukuisia pienryhmiä, joissa hätäänsä purkavat ihmiset puhuvat HeHun väelle.
Saliin ei päästetä sivullisia. Tositilanteessa poliisi estäisi median pääsyn paikalle jo pihalla.
Diakoni Lauri Anttilan tehtävänä on havainnoida asioita, joissa on korjattavaa. Hänen mielestään HeHu harjoittelee tositilannetta liian harvoin.
”Enemmän me opimme kuin loistimme”, hän summaa harjoituksen jälkeen.
Erityisen tärkeää on se, että kaikilla toimijoilla on paikan päällä oikeat tiedot oikeaan aikaan. Järkytyksen kokeneille on olennaista kertoa, millaisia reaktioita on odotettavissa alkushokin mentyä.
”Tositilanteessa HeHu:n työ jatkuisi tarvittaessa hyvinkin pitkään. Tämän harjoituksen mukaisessa tapauksessa järjestäisimme ilman muuta vielä parin päivän kuluttua seurantakeskustelun kriisissä mukana olleille”, Anttila sanoo.
Elina Raunio
Jaa tämä artikkeli: