Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii vetoajien mielestä pikaisia toimia. Kuva: Thinkstock.
Kirkko vaatii nopeita päästövähennyksiä
Laaja joukko ilmastojulistuksen allekirjoittajia vetoaa päättäjiin Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä.
Kirkko, palkansaajajärjestöt, ympäristö- ja kehitysjärjestöt, lääkärit ja saamelaiskäräjät ovat allekirjoittaneet ilmastojulistuksen. Kirkon edustajana vetoomuksessa toimii arkkipiispa Kari Mäkinen.
Ilmastojulistus luovutettiin tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk). Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista.
Pariisin ilmastokokous voi järjestöjen mukaan olla tärkeä käännekohta ilmastokriisin ratkaisussa.
”Ilmastotutkijoiden mukaan tärkeintä on saada päästöt nopeaan laskuun ja pian, sillä jokainen poltettu öljy- tai hiilitonni vie meidät lähemmäs peruuttamatonta ilmastonmuutosta. Nykytilanne on kestämätön. Pariisissa on sovittava toimista, joilla päästöjä leikataan nopeammin nyt heti, eikä vasta 2020 jälkeen, jolloin uusi sopimus astuu voimaan. Rahavirrat on ohjattava fossiilisesta energiasta puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Samalla ihmisten ja yhteisöjen oma energiantuotanto esimerkiksi auringolla ja tuulella on tehtävä mahdollisimman helpoksi", vetoavat ympäristöjärjestöt.
Palkansaajajärjestöt odottavat oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään yhteiskuntaan.
”Palkansaajille on tärkeää, että kansalaisjärjestöjen asema turvataan Pariisin sopimuksessa ja ihmisoikeudet tunnustetaan laajasti sopimustekstin sisältö-osassa. Kokonaisuuteen pitää sisältyä myös oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä reilun työn edistäminen”, toteaa SAK:n Pia Björkbacka palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta.
Ihmisiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, on autettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uskonnolliset yhteisöt ovat korostaneet oikeudenmukaisuutta.
“Ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt heikoimmassa asemassa olevat. Heitä ovat muun muassa Tyynenmeren matalilla saarilla asuvat ja myös oman arktisen alueemme alkuperäiskansat, joiden perinteiset elinkeinot ilmastonmuutos vaarantaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden on kannettava vastuunsa ja maksettava ilmastovelkaansa”, huomauttaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen.
Järjestöjen mukaan Suomen on hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.
"Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.
Suomessa ilmastonmuutos voi vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa.
”Saamelaiset alkuperäiskansana tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriinsa sekä perinteisiin elinkeinoihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Julistuksen allekirjoittaneet lääkärit puolestaan muistuttavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.
“Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan äärimmäisten lämpötilojen riskit sekä sään ääri-ilmiöistä johtuvat katastrofit. Vaikutukset satoihin, karjatalouteen, kalakantoihin ja tuhohyönteisiin voivat johtaa köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastopakolaisuuteen. Mahdollinen muutos taudinaiheuttajien elinolosuhteissa voi lisätä infektiosairauksia Suomessakin”, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsen Emma Lommi.
Jaa tämä artikkeli: