Verkko ympäristönä. – Verkko ei korvaa livetapaamisia, mutta täydentää niitä, sanoo nuorisotyönohjaaja Jukka Karlsson. Hän kertoo käyvänsä nuorten kanssa hyviä keskusteluja myös sosiaalisessa mediassa. 16–24-vuotiaista nuorista 98 prosenttia käyttää internetiä viikoittain (Tilastokeskus 2009). Kuva: Sirpa Päivinen
Kirkko yllyttää Helsingin seurakuntia verkottumaan
Noin tuhat kirkon työntekijää on koulutettu sosiaalisen median osaajiksi. Helsingissä koulutukset alkoivat keväällä ja jatkuvat parin seuraavan vuoden ajan.
Missä verkko, siellä kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko päätti pari vuotta sitten toteuttaa edellä mainittua työnäkyä.
Vuosaaren seurakunnan nuorisontyönohjaaja Jukka Karlsson on yksi niistä, jotka kirkko koulutti ja sittemmin lainasi runsaan vuoden ajaksi verkkotyöhön. Verkkokeskustelijan pesti päättyi viime vuoden lopulla, ja Karlsson palasi vakinaiselle paikalleen nuorisotyönohjaajaksi Vuosaaren seurakuntaan.
Hän käyttää internetin suomia mahdollisuuksia työssään koko ajan.
– Vain mielikuvitus on rajana sille, millä tavoin verkkoa voi hyödyntää seurakuntatyössä, sanoo Karlsson, joka palasi viime viikolla rippileiriltä.
Esimerkkinä hän mainitsee rippikouluryhmän oman yhteisösivun, johon nuoret liittyivät keväällä. Riparilaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa paitsi livetapaamisissa, myös verkon yhteisösivulla ja tekivät siellä yhdessä ennakkotehtävän.
Nuorisotyön puolella pelataan ahkerasti myös verkkopelejä, esimerkiksi sanapeli Aliasta. Miksi näin? Eikä pelien pelaaminen kasvotusten enää maistu?
– Missään nimessä verkossa oleskelu ei korvaa toisten nuorten tapaamista. Nettipelejä pelatessa tutustuu muihin pelaajiin, ja sen jälkeen ujompikin nuori uskaltautuu mukaan live-tapaamisiin, vastaa Karlsson.
Sosiaalisen median suosio kasvaa koko ajan. Suomalaisetkäyttävät ahkerasti esimerkiksi Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluja, joissa voi itse tuottaa sisältöä ja osallistua keskusteluihin.
Kirkolliskokous asetti pari vuotta sitten tavoitteeksi, että vuoden 2012 loppuun mennessä noin 3000 kirkon työntekijää osaa tehdä seurakuntatyötä verkossa: työntekijä käyttää sosiaalisen median palveluita osana omaa perustyötään ja on oppinut verkkokeskustelun perustaidot.
Kirkko pyrkii kouluttamaan vähintään kolmanneksen niin kutsutuista hengellisen työn tekijöistään sosiaalisen median taitajiksi. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa papit, nuorisotyönohjaajat, lapsityöntekijät, kanttorit, diakoniatyöntekijät, viestijät ja lähetyssihteerit.
– Jokaisessa työntekijäryhmässä tarvitaan sosiaalisen median käyttötaitoa, sanoo Terhi Paananen, joka toimii koulutussuunnittelijana Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa.
Kirkon verkkokoulutettuja on nyt noin 1000. Koulutuksen kärkeen ehätti Espoon hiippakunta, jossa sosiaalisen median osaajia on noin 150, heistä Espoossa työskenteleviä 55.
Helsingin hiippakunnassa koulutukset käynnistyivät tänä keväänä ja niihin on osallistunut 61 kirkon työntekijää, joista Helsingissä työskentelee 38. Helsingin osalta kolmanneksen tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä hengellisen työn saralla toimii noin 750 työntekijää.
Espoon seurakunnat sopivat keskenään muutama vuosi sitten, että verkossa työskentelystä tulee yhä luontevampi osa seurakuntatyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seurakuntien työntekijät käyttävät osan työajastaan verkkotyöhön.
Espoon päätös liittyy kirkolliskokouksen asettamaan tavoitteeseen: kirkosta löytyy lähivuosina usean sadan henkilötyövuoden panos verkkotyön tekemiseen.
Helsingissä vastaavaa yhteistä sitoumusta ei ole tehty. Seurakunnat päättävät itsenäisesti työntekijöidensä työajasta.
Kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtaja, kirkkoherra Leo Glad Munkkiniemestä korostaa kuitenkin sosiaalisen median näkymiä.
– Se tarjoaa huikeat mahdollisuudet tavoittaa ihmisiä ja samalla sen käyttö tekee mahdolliseksi kirkon, jossa seurakuntalaiset eivät ole enää työn kohteita, vaan sen varsinaisia tekijöitä.
Myös Helsingin seurakuntayhtymän verkkotyön pappi Markus Kartano katsoo, että sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja koulutukseen suhtaudutaan Helsingissä myönteisesti. Ensimmäiset chattipäivystykset Helsinki järjesti vuonna 2008.
– Kannustamme seurakunnan työntekijöitä osallistumaan sosiaalisen median koulutuksiin, ja tarjoan tällaista koulutusta itsekin.
Ulla Lötjönen
Verkossa läsnä
Netistä löytyy miljardeja verkkosivustoja. Jokaisella itseään kunnioittavalla yhteisöllä on omat verkkosivut, mutta niiden käyttäjämäärät saattavat jäädä vähäisiksi.
Kirkon verkkostrategiaan kuuluu se, että kirkon työntekijöitä tapaa siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Pappia tai muuta kirkon työntekijää pääsee nykäisemään hihasta esimerkiksi Suomi24:n Kirkko kuulolla -palstalla tai Kirkko lähelläsi -keskustelufoorumilla, joka on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Se toimii verkkoyhteisössä Helistin.fi.
IRC-Galleriasta löytyy Kirkon nuorisotyö -yhteisö, jossa työntekijät chattaavat nuorten kanssa sunnuntai-iltaisin. Rakkauden ammattilaiset -yhteisö puolestaan toimii City-lehden nettisivuilla. Foorumilla on Puhu papille -osio sekä parisuhdeklinikka.
Kirjallisuutta:
Verkkoa kokemassa – Hengellisyys ja vuorovaikutus verkkoyhteisöissä (toim. Hintsala, Kähkönen & Paula). Diakonia-ammattikorkeakoulu 2011.
Jaa tämä artikkeli: