Kirkkohallitus ei ole kieltänyt uskonpuhdistusta
Seppo Väisänen kirjoitti sanan uskonpuhdistus käytöstä (Kirkko ja kaupunki 15.7.). Kirkkohallitus ei ole kieltänyt sanaa uskonpuhdistus. Kirkkohallituksen täysistunto – ei siis virkamieselin – on linjannut, että reformaation merkkivuotta 2017 valmistelevan hankkeen yhteydessä suositaan sanaa reformaatio. Valinnan taustalla on useita syitä, joista tärkein on ekumenia. Uskonpuhdistus on sanana altis vastakkainasettelua ruokkiville tulkinnoille. Merkkivuotta vietetään yhdessä eri kirkkojen kesken. Tällöin on syytä käyttää kieltä, joka ei loukkaa tai sulje ketään pois.
Suomi on yksi maailman luterilaisimmista maista. Toisaalta suomalainen luterilaisuus on monilla mittareilla arvioituna maailman ekumeenisinta luterilaisuutta. Ekumenian näkökulmien arvostaminen reformaation merkkivuonna 2017 on siis mitä aidointa suomalaista luterilaisuutta. Suosittelen vuodesta 2017 kiinnostuneita tutustumaan asiakirjaan Vastakkainasettelusta yhteyteen. Siinä paneudutaan reformaation historiaan luterilaisesta ja katolisesta näkökulmasta yhdessä ja yhteyttä etsien.
Uskonpuhdistuksen muistopäivän sunnuntain nimen suhteen ei ole vireillä muutoksia. On hienoa, että vuoden 2017 teemat kiinnostavat. Vuosi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua suomalaisen luterilaisuuden juuriin, tähän päivään ja tulevaisuuteen.
Timo-Matti Haapiainen
reformaation merkkivuoden projektisihteeri
Kirkkohallitus
Jaa tämä artikkeli: