Hautausmaiden ylläpito on seurakunnille määrätty lakisääteinen tehtävä, josta valtio maksaa korvauksen. Nyt entistä suurempi osa kuluista uhkaa jäädä kirkon jäsenten maksettavaksi.
Kirkkohallitus: Valtion talouden tasapainottamistoimien kohdistuminen kirkon jäseniin on syrjivää
Kirkkohallituksen mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset, jotka kohdistuvat kirkolle yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta maksettaviin korvauksiin, asettavat kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa ja ovat perustuslain vastaisia.
Kirkkohallituksen täysistunto antoi 27. elokuuta lausunnon luonnokseen hallituksen esityksestä, jonka mukaan valtion rahoitusta kirkon hoitamiin lakisääteisiin tehtäviin vähennettäisiin vuosina 2026 ja 2027 vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoitusta on jo leikattu 19,6 miljoonalla eurolla.
Valtion rahoitus on korvaus Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annetuista yhteiskunnallisista lakisääteisistä tehtävistä. Näitä ovat hautaustoimen palvelut ja hautausmaiden ylläpito, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Sen sijaan seurakunnalliseen toimintaan käytetään kirkollisverovaroja.
Hallituksen esityksessä oletetaan, että seurakunnille säädettyjen yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksia katettaisiin osaksi kirkollisverotuotolla. Se asettaisi kirkon jäsenet muita suurempaan taloudelliseen vastuuseen kaikille tarkoitettujen palvelujen hoitamisesta.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että vainajien hautaaminen on seurakuntien yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jonka hoitamiseen varaudutaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Se ei voi toteutua ainoastaan kirkon jäsenten maksamana.
– Kirkkohallitus katsoo, että sinänsä tavoite vahvistaa julkista taloutta on kannatettava. Se, että vastuu julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuisi ehdotetulla tavalla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin ja seurakuntien jäseniin, on epätarkoituksenmukainen ja syrjivä, toteaa vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja.
Kirkkohallitus pitää leikkauksia perustuslain vastaisina, sillä hallituksen esitys on ristiriidassa sekä uskonnonvapauden että yhdenvertaisuuden kanssa.
Tänä vuonna tehdyn leikkauksen ja nyt ehdotetun uuden leikkauksen myötä valtion kirkolle maksama korvaus kattaisi enää noin 45 prosenttia tehtävien arvioiduista kokonaiskustannuksista. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi vuonna 2016 voimaan tullutta rahoituslakia käsiteltäessä, että kohtuullisena voidaan pitää 80 prosentin osuutta kokonaiskustannuksista.
Kun valtion rahoitusta leikataan, seurakunnat joutuvat korottamaan hautaustoimen maksuja. Kirkkohallituksen lausunnossa arvioidaan, että hautaustoimen maksujen korotukset vaikuttavat yhä vahvemmin kotitalouksien asemaan ja vähävaraisten kuolinpesien mahdollisuuteen kattaa hautaustoimen kuluja. Välillisesti maksujen korotukset vaikuttavat myös hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talouteen, kun hautauskuluihin haettavien avustusten määrä kasvaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Kirkko voisi luopua hautausmaista, jos valtio ei pidä kiinni velvoitteistaan
PuheenvuorotKirkon jäsenillä ei pidä muidenkin kuluja maksattaa eikä kasvattaa omaistenkaan taakkaa. Valtion rahoituksen leikkaukset johtavat tähän.
