Kirkkoherran pätevyyyden arviointi on tärkeää
Kirkkoherranvaalissa on kaksi toimijaa, seurakunta ja tuomiokapituli.
Seurakunta antaa ennen viran haettavaksi julistamista lausunnon siitä, mitä vaatimuksia seurakunta edellyttää uudelta kirkkoherralta. Kaikilla äänioikeutetuilla seurakuntalaisilla on oikeus äänestää kirkkoherranvaalissa.
Tuomiokapituli asettaa hakijat kolmelle vaalisijalle. Tätä varten tuomiokapituli arvioi hakijoiden pätevyyttä ja ansioita. Arvioinnissa otetaan huomioon hakupapereista, haastatteluista ja seurakunnan lausunnosta nousevat asiat. Tuomiokapituli arvioi hakijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta ja kykyä hoitaa virkaa.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös opinnot, työkokemus ja sen kautta saadut tiedot, viranhoitokokemus sekä johtamistaidot. Vaalisijojen ulkopuolelle jääneet hakijat voidaan todeta ylimääräisiksi vaaliehdokkaiksi, jos he ovat hoitaneet papinvirkaa vähintään viisi vuotta. Tuomiokapitulin päätökseen voi hakea muutosta tuomiokapitulilta, hallinto-oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Kirkolliskokouksen käsiteltävänä on aloite kirkkoherranvaalin muuttamiseksi. Vaali esitetään siirrettäväksi seurakunnan luottamuselimen toimittamaksi vaaliksi. Tässäkin yhteydessä on pidetty tärkeänä hakijoiden pätevyyden ja johtamistaidon arviointia. Nykyisessä vaalitavassa tämä on tuomiokapitulin tehtävä. Uudessa vaalitavassa sen suorittaisi seurakunnan luottamuselin.
Vaalisijajärjestelmää on kritisoitu siitä, että ylimääräiseltä vaalisijalta on vaikea tulla valituksi. Järjestelmä pyrkii takaamaan sen, että valinnassa korostuisivat virkaa hakeneiden taidot johtaa seurakuntaa ja työyhteisöä. Erilaisilla tavoilla valita kirkkoherra on joka tapauksessa heikkoutensa ja vahvuutensa.
Heikki Hämäläinen
notaari
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
Jaa tämä artikkeli: