Kirkkoherran potkut
Tavallinen virkamies. Nykyiset irtisanomissäädökset asettavat kirkkoherran ja piispan samaan asemaan kuin valtion tai muun elinkeinoelämän viranhaltijat. Tuomiokapituli voi irtisanoa kirkkoherran tai jopa piispan, mikäli irtisanomisperusteet ovat riittävän painavat.

Tavallinen virkamies. Nykyiset irtisanomissäädökset asettavat kirkkoherran ja piispan samaan asemaan kuin valtion tai muun elinkeinoelämän viranhaltijat. Tuomiokapituli voi irtisanoa kirkkoherran tai jopa piispan, mikäli irtisanomisperusteet ovat riittävän painavat.

Kirkkoherran potkut

Vuoden päivät voimassa ollut laki pudotti kirkkoherran jalustaltaan.

Teksti Juhani Huttunen
Kuva Hans Eiskonen

Otsikko Turun Sanomissa 9.12.2003: ”Kirkkoherralle ehdollista vankeutta rattijuopumuksesta” Sanomalehti Kaleva uutisoi 9.2.2005: ”Vihdin kirkkoherra sai ehdollista vankeutta pahoinpitelystä” Pohjalainen 13.12.2013: ”Tuomiokapituli harkitsee kirkkoherra Mertsi Saarelan irtisanomista”

Aivan tuoreimpiin kuuluu Ilta-Sanomien otsikko 2.6.: ”Nyt puhuu erotettu kirkkoherra: ’2010-luvun noitavainoa’”

Kirkkoherrojen rikkomuksista kertoviin otsikoihin on vuoden kuluessa ilmaantunut kokonaan uusi sana: irtisanominen. Aiemmin kirkkoherran viraltapano oli käytännössä hyvin vaikeaa, vaikka tarvittaessa heitäkin koskivat erityiset kurinpitomenettelyt. Tilanne muuttui vuosi sitten.

– Kesäkuun alussa 2013 voimaan tulleet uudet säädökset mahdollistavat myös kirkkoherran irtisanomisen, sanoo Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vs. lakimiesasessori Nina Rajamäki.

Aiemminkin kirkkoherra saattoi menettää virkansa, mutta prosessi oli valtion ja muun työelämän virkoihin nähden poikkeuksellisen raskas.

– Nykyisissä säännöksissä kirkkoherran ja muun papiston asema lähentyy valtion virkamieslain pykäliä. Kirkkoherra ei ole enää erityisasemassa, Rajamäki sanoo.

Nykyään piispakin voi saada potkut.

Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ei ole koottuja tilastoja irtisanomisista tai aiempien vuosien kurinpitomenettelyn kautta seuranneista viraltapanoista.

– Viraltapano oli hyvin harvinaista, sillä kynnys siihen oli erityisen korkea, sanoo Espoon hiippakunnan lakimiesasessori Sari Anetjärvi.

Viraltapano edellytti yleensä huomattavaa tuomiota rikoksesta. Tuolloin pelkästään omien virkavelvollisuuksien laiminlyöminen ei johtanut viran menettämiseen, hän sanoo.

Toisin kuin muita viranhaltijoita, pappia sitoo hallinnollisten velvoitteiden lisäksi pappislupaus. Siinä pappi lupaa pysyä opillisesti kirkon tunnustuksen mukaisena.

Pappisvala edellyttää myös esikuvallisuutta. Vuonna 2009 eräs kirkkoherra Porvoon hiippakunnassa menetti virkansa viidennen avioeronsa vuoksi. Perusteluna oli juuri esikuvallisuus.

– Nykyisten irtisanomissäännösten lisäksi pappeja koskee pykälä, jonka perusteella voi tulla seuraamuksia, jos pappi ei pysy kirkon tunnustuksessa, Anetjärvi sanoo.

Harhaoppisuus on kuitenkin eri asia kuin viranhaltijoille säädetyt irtisanomisperusteet. Anetjärven mukaan ne voivat kietoutua yhteen.

– Mikäli tuomiokapituli toteaa papin poikkeavan merkittävällä tavalla kirkon tunnustuksesta, hän saattaa menettää pappisoikeutensa, jolloin hän ei myöskään voi olla minkään papinviran haltija.

– Irtisanomissäännökset koskevat virkasuhteesta johtuvia velvollisuuksia ja työtehtävien hoitoa, eivät niinkään opillisuutta.

Nina Rajamäki korostaa, että irtisanominen on viimeinen keino, johon turvaudutaan vasta, kun kaikki muut on todettu tehottomiksi.

– Irtisanominen edellyttää myös asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomisperusteena voivat olla muun muassa virkatehtävien täyttämättä jättäminen, puutteellinen viranhoito, luvaton poissaolo työstä tai jonkin muun lain rikkominen, Rajamäki sanoo.

Kirkkoherran tai muun pappisviranhaltijan irtisanomisesta päättää tuomiokapitulin istunto. Sitä johtaa piispa. Muita jäseniä ovat tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra eli tuomiorovasti, kaksi pappisasessoria, lakimiesasessori, hiippakuntadekaani ja maallikkojäsen. Tarvittaessa tuomiorovasti on myös piispan sijainen.

– Tuomiokapituli tekee yksittäistapauksessa kokonaisharkinnan. Lisäksi irtisanomista edeltää yleensä varoitus. Se antaa viranhaltijalle mahdollisuuden korjata menettelyään, Rajamäki sanoo.

Irtisanomista koskevat päätökset ovat yleensä julkisia. Rajamäen mukaan osa aineistoista voi kuitenkin olla salassa pidettävää.

– Irtisanominen saattaa tapauksen luonteen vuoksi sisältää salassa pidettävää materiaalia. Tällaisia ovat muun muassa asiaan liittyvät terveydentilaa koskevat seikat.

Jaa tämä artikkeli: