Tukijoukot ja työtoverit onnittelivat juuri valittua tuomiorovasti Matti Poutiaista lokakuussa 2005. Vaalin äänestysprosentti oli 2000-luvun kirkkoherranvaaleista alhaisin, vaikka virka on vaativin. Kuva: Sirpa Päivinen
Kirkkoherranvaalia kammetaan nykyaikaan
Julkisyhteisöjen johtajista vain kirkkoherra ja presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.
Kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle kirkkoherranvaalin muuttamista välilliseksi. Tällöin luottamushenkilöt äänestäisivät kirkkoherran seurakuntalaisten sijaan.
– Uudistuksen tavoitteena on lyhentää ja yksinkertaistaa kirkkoherran valintaprosessia sekä valita tehtävän kannalta paras hakija. Kirkkoherralta vaaditaan niin hengellistä kuin henkilöstöjohtamistakin, selvittää kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta.
Uudessa menettelyssä esimerkiksi juuri hakijan johtamistaidoille voitaisiin antaa enemmän painoarvoa.
– Valitsijat tuntisivat hakijat paremmin, sillä luottamushenkilöt voisivat perehtyä tuomiokapitulin asiakirjoihin ja esimerkiksi haastatella hakijaa, Pihlaja perustelee.
Läpimeno ei varmaa
Mikään uusi asia kirkkoherranvaalitavan muutos ei ole. Sitä esitettiin jo 1980-luvulla, kun kappalaisenvaali muutettiin välilliseksi. Myöskään nyt muutoksen läpimenosta ei ole Pihlajan mukaan varmuutta.
– Kirkolliskokous lähetti asian valmisteluun niukalla enemmistöllä 2007. Asiasta päättävä uusi kirkolliskokous ei ole ottanut asiaan vielä kantaa, joten vastaanotto nähdään toukokuussa.
Kotimaa kysyi vuosi sitten tuoreilta kirkolliskokousedustajilta, pitäisikö kirkkoherranvaali muuttaa välilliseksi. Tällöin 48 prosenttia vastaajista vastusti ja 41 prosenttia puolsi mahdollista uudistusta. 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Kirkolliskokouksessa käydään toukokuussa lähetekeskustelu, jonka perusteella asiaa käsitellään valiokunnassa. Valiokunta tekee mietinnössään oman esityksensä, josta kirkolliskokous
äänestää. Lakimuutoksen läpimenoon tarvitaan kolmen neljänneksen äänienemmistö.
Oman seurakunnan pappi ei aina voita
Helsingissä on käyty kymmenen kirkkoherranvaalia 2000-luvulla.
- Töölö 2006, äänesti 6,9 %, ääniä yht. 602, valittiin Auvo Naukkarinen, muualta
- Meilahti 2006, äänesti 8,11 %, ääniä 439, valittiin Hannu Ronimus, omasta seurakunnasta
- Alppila 2006, äänesti 5,65 %, ääniä 412, valittiin Heikki Ahonen, omasta seurakunnasta
- Tuomiokirkkoseurakunta 2005, äänesti 2,2 %, ääniä 613, valittiin Matti Poutiainen, muualta
- Munkkiniemi 2005, äänesti 9,3 %, ääniä 520, valittiin Leo Glad, muualta
- Paavali 2005, äänesti 3,46 %, ääniä 363, valittiin Jorma Parviainen, muualta
- Kulosaari 2003, äänesti 19,2 %, ääniä 373, valittiin Markku Rautiainen, muualta
- Käpylä 2002, äänesti 9,8 %, ääniä 689, valittiin Reijo Kataja, muualta
- Munkkivuori 2002, valittiin ilman vaalia Raimo Majlander (ainut hakija), omasta seurakunnasta
- Kannelmäki 2000, äänesti 8,3 %, ääniä 1201, valittiin Sakari Enrold, omasta seurakunnasta
- Roihuvuoren ja Vartiokylän seurakunnissa käydään vaali huhtikuussa
Kirkolliskokouksen hyväksyttyä lainmuutoksen se kiertää vielä opetusministeriön ja hallituksen kautta eduskuntaan.
– Muutos on tarkoitus sitoa meneillään olevaan kirkon virkamiesoikeudellisten säädösten uudistamiseen. Paketti tulee voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2010, Pihlaja laskee.
Konkarit puoltavat muutosta
Yhteisen kirkkovaltuuston ja oman seurakuntaneuvostonsa jäsenet, vuosia luottamustehtävissä toimineet Pekka Salomaa ja Sirkku Nyström pitävät uudistusta tervetulleena. Salomaa kuuluu myös yhteiseen kirkkoneuvostoon.
– Toki näkökulma jos toinenkin on perusteltu tässä asiassa. Vaalia voidaan puolustaa demokratian nimissä, mutta tosiasia on se, etteivät monet halua vaikuttaa käyttämällä äänioikeuttaan, Salomaa linjaa.
Kirkkoherraa valittaessa johtamis- ja talousosaamisen lisäksi tulisi ottaa huomioon myös hakijan soveltuvuus juuri tiettyyn seurakuntaan.
– Jos meillä Töölössä valittaisiin nyt kirkkoherraa, tarvittaisiin vahva muutosjohtaja, joka pystyisi viemään läpi seurakuntaliitoksen, Nyström pohtii.
– Myös keskustan läheisyys pitää ottaa Töölössä huomioon. Mahdollisen uudenkin kirkkoherran tulisi nähdä kirkon rooli osana Helsingin kaupungin keskustaa.
Salomaa puolestaan kiinnittäisi huomiota seurakuntansa rakenteeseen.
– Malmi on suuri seurakunta. Meillä on 120 työntekijää ja 60 000 jäsentä. Myös Malmin seurakunnan alueella asuvat maahanmuuttajat täytyisi ottaa huomioon alueen erityispiirteenä.
Luottamushenkilöt uskovat voivansa painottaa valinnassa seurakuntalaisia tasaisemmin kirkkoherran virassa vaadittavia eri ominaisuuksia.
– Nykyisin esimerkiksi hakijan herätysliiketausta tai suhtautuminen vähemmistöihin saattavat olla äänestysperusteita. Luottamushenkilöt voisivat punnita laajemmin koko seurakunnan etua, Salomaa pohtii.
Sekä Nyströmin että Salomaan mielestä nykyinen äänestysprosessi on aikansa elänyt.
– Missään julkisyhteisössä ei valita johtajaa vaaleilla. Kirkkoherran lisäksi ainoastaan presidentti valitaan kansanvaalilla, Nyström huomauttaa.
– Ja säilyyhän tässä edelleen välillinen demokratia, sillä seurakuntalaiset valitsevat luottamushenkilöt, Salomaa muistuttaa.
Jaa tämä artikkeli: