Kirkkoon kuulutaan auttamistyön takia
Tiedot perustuvat Kirkon tutkimuskeskuksen yhdessä TNS-Gallupin kanssa marraskuussa keräämään tutkimusaineistoon. Vastaajina oli lähes 5000 suomalaista.
Valtaosalle kirkon jäsenistä tärkeitä syitä ovat myös kirkolliset toimitukset, kuten kirkollinen vihkiminen, hautaan siunaaminen ja kaste.
Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan 77,3 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon 29.12.2011. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului tuolloin vakinaisesta väestöstä yhteensä 4 173 300 suomalaista.
Kirkkoon liittyi vuonna 2011 yhteensä 14 082 uutta jäsentä. Liittyneiden määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylitti edellisvuoden ennätyksen, joka oli 13 284.
Kirkkoon kuulumisen syyt muuttuneet
Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Harri Palmun mukaan jäsenperusteiden muutos näkyy siinä, että kirkon diakonista tehtävää korostetaan aikaisempaa enemmän. Hengellisten syiden merkitys sen sijaan vähenee.
Kirkon kulttuuriset tehtävät ovat kolmas merkittävä peruste kuulua kirkkoon. Niihin kuuluvat hautausmaiden ja kirkkorakennusten ylläpito, kristillisten juhlapyhien perinne ja mahdollisuus toimia kummina.
Myös kirkon kasvatuksellinen tehtävä on keskeinen jäsenperuste. Kirkon koetaan opettavan lapsille ja nuorille oikeita elämänarvoja ja kristillistä lähimmäisenrakkautta.
Tutkimus selvitti erobuumin syntyä
Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2011 kaikkiaan 42 693 henkilöä. Edellisenä vuonna kirkosta erosi 83 097 jäsentä, sillä eroaminen kasvoi poikkeuksellisen runsaasti lokakuussa 2010 esitetyn homoaiheisen televisiokeskustelun jälkeen. Vuonna 2009 kirkosta erosi 43 650 jäsentä.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana kirkosta eroamisen syyt poikkeavat merkittävästi aikaisemmin eronneiden syistä. Kahden viime vuoden aikana syyksi nimettiin erityisesti pettymys kirkon päätökseen tai kannanottoon. Kirkon on esimerkiksi koettu olevan suvaitsematon seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Aikaisempina vuosina eroamisen syynä oli erityisesti, ettei kirkon opetuksilla tai kirkolla instituutiona ole merkitystä.
”Suomalaiset ovat kuitenkin uskonnollisuudessaan huomattavan maltillisia. Enemmistö pitää itseään kristittynä tai luterilaisena. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös kirkon toimintaan ja palveluihin. He näkevät kirkon nykyisen aseman ja uskonnon näkymisen myönteisenä”, Palmu sanoo.
Jaa tämä artikkeli: