Kirkkovaltuutettu Teuvo Loman on muutakin kuin julkkis ja homo
Hän on muun muassa monen alan ammattilainen, veli ja puoliso.
Teuvo Lomanin elämän ensimmäinen iso pysähdys oli äidin kuolema. Neljästä sisaruksesta toiseksi nuorin Teuvo oli silloin 16-vuotias.
"Elämän rajallisuus tuli isolla rysäyksellä vastaan. Sitä ennen minulla ei ollut oikein kosketusta kuolemaan. Äidin kuoleman rekisteröin sydämeen saakka."
Lomanin äiti on siunattu haudan lepoon Espoon tuomiokirkossa. Siellä on hyvä muistella kauniita asioita.
Lapsuuden loppu
Varhaisimmista vuosistaan Teuvo Lomanilla on pelkkää hyvää sanottavaa.
"Minulla oli ihana, onnellinen lapsuus Lintuvaarassa. Siihen aikaan ei ollut tietokoneita ja telkkarin ylivaltaa. Leikit keksittiin itse lähimetsissä, se ruokki mielikuvitusta. Sisarukseni ovat edelleen tukeni ja kannustajani, ja lapsena he olivat parhaat leikkikaverini."
Seuraavat vuodet Loman asui nyttemmin jo puretussa Irjalan poikakodissa Järvenperässä.
Nuoren miehen mielessä poikakotiin joutuminen tuntui elämän määräämältä uudelta rangaistukselta heti äidin menettämisen jälkeen. Poikakodin asukkaiden taustat olivat kirjavat, eikä sinne asettuminen ollut helppoa.
"Toisaalta sain valtavan paljon tukea ja apua poikakodin työntekijöiltä. Espoon kaupunki oli mun isä ja äiti. Onneksi perusluonteeni on sellainen, että keskityn mieluiten kaikkeen hyvään ja muistan asioista myönteiset puolet. Äitikin opetti elämään niin. Ei kannata tuhlata elämäänsä keskittymällä huonoihin asioihin, varsinkaan sellaisiin joihin ei itse voi vaikuttaa."
Tuhannen toimen mies
Käsillä tekeminen on aina ollut Lomanille mieluisaa. Hänen ammattilistansa on pitkä: ompelija, vaatesuunnittelija, sisustussuunnittelija, laulaja, malli, kampaaja, kampaajaopettaja.
"Minusta kampaaminen ei liity ulkoiseen kauneuteen vaan hyvään oloon. Olen hyvä päänhieroja. On kivaa saada toiselle rento hetki arjen keskelle kampaamokäynnillä."
Moninkertainen kampaajien Suomen mestari on julkisuudessa tuttu erityisesti viime vuosien sisustusohjelmista, mutta Loman tekee edelleen myös musiikkia ja muotinäytöksiä.
"Minun mielestäni kaikki ihmiset ovat kauniita. Ja toisaalta upeinkin missi tai malli voi muuttua rumaksi avatessaan suunsa ja päästäessään ilmoille kamalia ajatuksia."
Minulla on vahva minäkuva. Tällainen olen ja parempaan en pysty.
Kaapista ulos kolinalla
Rumia sanoja Loman on joutunut kuulemaan paljon, mutta vasta sen jälkeen kun hän tuli kaapista ulos.
"Olen tajunnut nuoresta asti olevani homo. Vielä 80-luvulla se oli tabu. Siitä oli itsekin parasta vaieta. Homous on määritelty sairaudeksi ja rikokseksi vielä varsin vähän aikaa sitten", Loman muistuttaa.
Oman seksuaali-identiteetin peittäminen aiheutti ja aiheuttaa edelleen monelle vakavia ongelmia. Loman tietää, miten voimakas erilaisuuden ja hyväksymättömyyden tunne on ajanut ihmisiä yksinäisyyteen ja jopa itsemurhiin.
Myös Loman joutui vuosituhannen taitteessa henkiseen kriisiin. Hän tunnusti homoutensa todella vasta mielisairaalassa, ja kävi samalla läpi äidin kuoleman aiheuttaman surun.
Kaapista ulos tuleminen aiheutti yllättäviä reaktioita. Lehtien sivuilta tuttua homojulkkista jopa syljettiin raitiovaunussa kasvoille.
"Kaupassa eräs äiti sanoi minut nähdessään noin kymmenvuotiaalle pojalleen: varo noita sairaita ihmisiä."
Määrittelemisen mielettömyys
Ihmisen määritteleminen yhden ominaisuuden, vaikkapa seksuaalisen suuntautumisen kautta, on Lomanille outo ajatus. Jokaisessa on monia puolia.
"En minä siitä välitä, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Minulla on vahva minäkuva – tällainen olen ja parempaan en pysty. Se, että annoin vuosia mielikuvaa heteroudesta, johtui enemmänkin siitä, että halusin tehdä asiat helpoksi muille ihmisille. Ehkä ajattelin, että jos he eivät tiedä minun olevan homo, heidän ei tarvitse suhtautua minuun mitenkään erityisesti."
Loman erosi kirkosta, sillä hän koki kirkon ihmiset tuomitseviksi.
"He eivät halunneet tutustua minuun ihmisenä, vaan tuomitsivat pelkän homouden perusteella."
Rakkauden aika
Niko Helenius tuli Lomanin elämään vuonna 2004. Rakastuminen oli mahtavaa, mutta toi myös omat haasteensa.
"Yhteen muuttaminen tuntui vaikealta. Olin elänyt yksin niin kauan, että tilan ja tapojen jakaminen toisen kanssa vaati sopeutumista."
Heleniuksen kanssa Loman oppi puhumaan yhä avoimemmin myös omista tunteistaan ja toiveistaan.
Loman valmistaa Heleniukselle joka aamu aamiaisen ja ihailee hänen taiteellista lahjakkuuttaan. Lapsenomainen huumori pitää arjen raikkaana.
"Jaamme Nikon kanssa jäätelöpaketin viivoittimella ja kinaamme siitä, saammeko täsmälleen saman verran", Loman hekottaa.
Muutosten syksy
Viime syksynä Lomanin elämässä tapahtui paljon. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista kuohutti näkyvästi eduskuntaa samoihin aikoihin kun Loman ja Helenius rekisteröivät parisuhteensa.
Lomania pyydettiin myös ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Hän liittyi uudelleen kirkkoon ja tuli valituksi sekä Espoonlahden seurakuntaneuvostoon että Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon.
"Moni varmaan luuli, että haluan ajamaan homojen avioliittoa. Minusta olisi törkeää äänestäjiäni kohtaan olla hoitamassa siellä omia asioitani. Olisi toki mukavaa, jos kirkkokin hyväksyisi homojen avioliitot, mutta en minä siellä sitä varten ole", Loman napauttaa.
Jotta kukaan ei jäisi yksin
Teuvo Loman haluaa olla vaikuttamassa ennen kaikkea siihen, miten seurakunta auttaa yksinäisiä ihmisiä. Häntä raastavat uutiset lapsista, joita ei kutsuta toisten syntymäpäiville ja vanhukset, jotka jätetään yksin koteihinsa.
"Heti ensimmäisessä kokouksessa huomasin, miten isoista asioista seurakunnassa puhutaan ja päätetään. Oli hienoa olla vaikuttamassa, ja samalla siinä on hurja vastuu."
Julkihomon kynnyksen ylitys seurakuntataloon oli yllättävä.
"Menin kokoukseen valmiiksi puolustuskannalla, mutta minut otettiinkin avosylin vastaan. Tajusin, että seurakuntaneuvostossa on paljon erilaisia ihmisiä. Minulla taisi olla itselläni eniten ennakkoluuloja."
Kuka?
Teuvo Loman, 52 v, ihmisten ja kotien stailaaja, laulaja.
Mitä?
Ensimmäistä kauttaan Espoonlahden seurakuntaneuvoston sekä Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Haluaa vaikuttaa siihen, että kukaan ei jäisi yksin.
Mistä?
Julkisuudesta tuttu muun muassa sisustussuunnittelijana, kampaajana ja laulajana. Lapsuus Lintuvaarassa, edelleen espoolainen.
Motto?
Äidiltä peritty motto: elä jokainen päivä kuin se olisi viimeinen.
Jaa tämä artikkeli: