Kirkkovuosi 2014–2015
Adventti. Kansa otti Jerusalemiin ratsastavan Jeesuksen vastaan palmunoksia heilutellen.

Kirkkovuosi 2014–2015

Miksi loppiaista vietetään? Pitääkö tuomiosunnuntaina pelätä? Kirkkovuosikalenteri kertoo, mistä juhlapyhissä on kyse. Siunattua uutta kirkkovuotta!

Adventti aloittaa kirkkovuoden 30.11.2014. Ensimmäinen adventtisunnuntai on iloinen juhla, jolloin kirkoissa lauletaan Hoosianna. Adventtikalenterista avataan ensimmäinen luukku. Adventti, Adventus Domini, tarkoittaa ”Herran tuleminen”.

Kolmena muuna adventtisunnuntaina jouluun valmistautumista sävyttävät katumus ja paasto.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. kiitämme Jumalaa omasta maasta, itsenäisestä Suomesta. Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä tämä juhla on noussut uuteen arvoon.

Joulua on vietetty Jeesuksen syntymäpäivänä 350-luvulta lähtien. Joululahjojen antamisen yksi peruste on Jeesuksen kehotus pitää huolta osattomista, köyhistä ja sairaista. Joulupäivän 25.12. jumalanpalvelus on riemullinen kiitosjuhla. Tapaninpäivä 26.12. tuo joulutunnelmaan vakavia sävyjä. Silloin puhutaan Kristuksen todistajista, joista monet maksoivat uskostaan hengellään.

Loppiaista vietetään 6.1. itämaan tietä­jien juhlana. Suomen kielen loppiainen tarkoittaa loppupäivää: joulun pyhät loppuvat. Suomessa loppiainen on myös lähetystyön juhla.

Laskiaissunnuntaina 15.2. alkaa matka kohti pääsiäistä. Sana laskiainen kuvaa esipaastoa, paastoon laskeutumista. Ennen paastoa pidetään karnevaalia, johon Suomessa liittyvät muun muassa laskiaispullat ja pulkkamäki.

Tuhkakeskiviikko 18.2. aloittaa 40 päivän mittaisen paaston. Paastota voi paitsi ruoasta myös jostakin tavasta, jonka tuntee sitovan ajatukset. Illalla kirkossa vietettävässä tuhkamessussa piirretään otsaan risti, joka muistuttaa elämän katoavuudesta. Tästä alkaa matka pääsiäiseen – hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aika.

Marianpäivä on 22.3. Päivän aiheena on Jumalan lähettilään, arkkienkeli Gabrielin, vierailu Marian luona. Gabriel kertoi Jeesuksen tulossa olevasta syntymästä. Päivä on iloinen juhlapäivä.

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon 29.3. Sen jälkeen seurataan päivä päivältä Jeesuksen kärsimystietä. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin, ja hänet otetaan riemuiten vastaan palmunlehviä heiluttaen, mutta ristin varjo on jo lähellä.

Kiirastorstaina 2.4. muistetaan sitä, kun Jeesus asetti ehtoollisen. Se on sisäisen puhdistautumisen ja ehtoolliselle valmistautumisen päivä. Kiirastorstain iltamessun jälkeen alttarilta poistetaan kynttilät, kukat ja alttarivaatteet. Kynttilöiden sammuttaminen muistuttaa Jeesuksen tiestä haudan pimeyteen. Kansanperinteessä kiira tarkoitti pahaa henkeä, joka piti karkottaa.

Pitkäperjantai 3.4. on Jeesuksen kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä. Kirkossa alttari puetaan mustaan eikä sen päälle tuoda kukkia. Virret lauletaan ilman säestystä. Päivää sävyttää hiljainen murhe.

Pääsiäinen, kirkkovuoden suurin juhla, lopettaa paaston 5.4., ja siihen voi liittyä hyvän ruuan syöminen ystävien kanssa. Pääsiäisen aihe, Kristuksen ylösnousemus, on kristillisen uskon keskeisin sisältö. Kirkossa on valoa, pääsiäisliljoja ja iloista musiikkia. Perinteinen suomalainen pääsiäiskoriste ovat pajunkissat.

Suvivirren sunnuntaita vietetään 24.5. Sen vietto alkoi Helsingissä ja Vantaalla toukokuussa 2011. Kirkoissa veisataan Suvivirsi ja toivotetaan näin tervetulleiksi Jumalan lahjat kesä ja valo.

Helatorstaita eli pyhää torstaita vietetään 14.5., 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Juhlan aiheena on kuolemasta ylösnousseen Kristuksen taivaaseen astuminen.

Helluntai 24.5. on kristillisen kirkon syntymäpäivä. Taivaasta laskeutuva kyyhkynen ja tulenliekit ovat helluntain vertauskuvia. Raamatun mukaan Jeesuksen opetuslapset saivat tuolloin Pyhän Hengen lahjan.

Juhannuspäivänä 20.6., Johannes Kastajan syntymäpäivänä, jumalanpalvelustekstit kertovat kuningas Herodeksen mestauttamasta Johanneksesta, joka oli Jeesuksen edelläkävijä. Juhannus on Suomessa suuri keskikesän juhla, mutta monissa muissa maissa se on tavallinen työpäivä.

Luomakunnan sunnuntaita vietetään seurakunnan itse valitsemana sunnuntaina touko–lokakuussa. Silloin kiitetään Jumalaa maasta, vesistä ja niiden antimista sekä muistutetaan ihmisen vastuusta luonnon suojelussa.

Mikkelinpäivä 4.10. on enkelien sunnuntai, jolle nimen on antanut arkkienkeli Mikael. Enkelien ajatellaan suojelevan erityisesti lapsia ja vähäisiä. Raamatun mukaan lasten enkelit saavat joka hetki olla taivaallisen Isän lähellä.

Pyhäinpäivässä 31.10. yhdistyy kaksi kristillistä juhlaa: pyhimysten päivä ja kaikkien vainajien muistopäivä. Silloin on tapana viedä kynttilä edesmenneiden rakkaiden haudalle. Kirkoissa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen.

Tuomiosunnuntaita vietetään 22.11. Kirkoissa puhutaan lopun ajoista, Kristuksen toisesta tulemisesta suuren torven soidessa, oikeuden tapahtumisesta ja viimeisestä tuomiosta.

Tuomiosunnuntaita seuraava sunnuntai on ensimmäinen adventti, joka aloittaa uuden kirkkovuoden.

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city