Kirkon ei pidä luopua verotusoikeudesta
Kirkko hoiti vielä 1800-luvulla joitakin valtion toimia. Oli kirkkokuri ja tuomiolaitos, väestön kirjanpito ja verojen kantoa. Nyt meillä on valtio, kunta ja kirkko, jotka kaikki verottavat. Valtiosta tai kunnasta et pääse eroon, mutta kirkosta pääset. Kuitenkin hyvinvointimme perustana on maksamiemme verojen määrä.
Maksan valtiolle veroja monista asioista, joita en ollenkaan käytä. Olen maksanut lähes 50 vuotta myös kirkolle, vaikka ainoat saamani palvelut ovat olleet vihkiminen ja kahden lapsen kaste sekä aikoinaan heidän leikkikoulunsa ja myöhemmin ripillepääsynsä. Käyn kirkossa laulamassa kauneimmat joululaulut, muita palveluja en käytä. Uskoisin, että kaltaisiani on suurin osa seurakuntalaisista.
En kuitenkaan ole halunnut luopua jäsenyydestä, koska jo lapsesta alkaen kirkko on ollut joku ”mystinen” turvan ja suojan tuoja, järki tätä ei pysty selvittämään, vaan se on tunne. Kun kirkon palveluja käyttää yhä vähemmän, niin kirkon tulisi jotenkin vahvistaa tätä tunnetta ja nimenomaan satsata lasten ja nuorten toimintaan entistä enemmän, tehdä kirkosta iloisempi yhteisö. Nostaa iloa melankolian sijaan. Jotain kivaa ja iloa tuovaa voisi ottaa esimerkiksi amerikkalaisesta seurakuntatoimintamallista.
Toiminnan ylläpito maksaa. Verrattuna aiempaan 1800-lukuun, olemme 1900-luvulla voineet irtautua tästä verovelvollisuudesta, kuten Helsingin Sanomat vähän aikaa sitten kertoi. Minusta tämä on väärin. On oikein, että on mahdollisuus valita seurakunta tai muu yhteisö tai yhteisöttömyys, mutta verovelvollisuudesta ei mielestäni saa laistaa. Vero on myös ohjattu vain asuinkunnan kirkolle.
Tulevaisuudessa moni pieni kunta, joissa on kaikissa kirkko ”keskellä kylää”, ei eläköityvän väestön rahoilla pärjää. Valtion on tultava apuun jossain muodossa. Toisaalta itse haluaisin jakaa oman veroni vaikka puoliksi siten, että vanhempieni sukuhautoja hoitava seurakunta saisi osansa.
Kenties paras malli olisi se, että kirkollisvero, se yksi prosentti, otettaisiin kaikilta verovelvollisilta valtiolle ja valtio sitten kirkon tehtävien ja muun mukaan jakaisi rahat aivan kuten kunnillekin. Toivon keskustelua.
Eija Saha
Jaa tämä artikkeli: