Kirkastuvaa. Viime vuosi oli Ira van der Palsin mukaan kirkon sijoitusyksikön kannalta erittäin hyvä, vuosi 2008 taas erittäin huono. – Useamman vuoden tarkastelujaksolla olemme päässeet tuottotavoitteeseemme, hän sanoo.
Kirkon eläkevaroja hoidetaan käsi sydämellä
Ira van der Pals hallinnoi kirkon eläkevaroja eli lähes 900 miljoonan euron salkkua.
Kirkon keskusrahaston sijoitusjohtaja Ira van der Pals vakuuttaa, että kirkko sijoittaa eläkevarojaan vastuullisesti ja käsi sydämellä. Van der Pals hallinnoi noin 900 miljoonan euron eläkesalkkua.
Kirkon eläkevarat on hajautettu pörssiosakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin, kiinteistöihin, listaamattomiin yhtiöihin ja rahamarkkinoille. Eläkerahaston koko arvo oli vuodenvaihteessa 824 miljoonaa euroa ja varainhoidon tuottotavoitteeksi on asetettu 6,5 prosenttia.
– Se on eläkerahastolle kova tavoite, mutta useamman vuoden tarkastelujaksolla olemme pysyneet sen yläpuolella, sanoo sijoitusjohtaja.
Van der Pals vetää kirkon sijoitusyksikköä, joka on osa kirkon keskusrahastoa. Sijoitusjohtajan hallinnoitavana on paitsi eläkerahasto myös noin 50 miljoonan euron arvoinen keskusrahaston sijoitusomaisuus ja kaksi pienempää rahastoa – diakoniarahasto ja kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto.
Eläkerahaston osuus kirkon koko keskusrahastosta on noin 90 prosenttia.
Kova 6,5 prosentin tuottotavoite edellyttää riskinottoa, mutta riskejä pyritään hallitsemaan mahdollisimman hyvin. Eläkerahastosijoitusten strategiset linjaukset tekee eläkerahaston johtokunta, joka määrittelee vuosittain, mihin omaisuusluokkiin ja kuinka suurilla osuuksilla varoja voidaan sijoittaa. Keskusrahaston sijoitusomaisuuden käytöstä päättää puolestaan kirkkohallituksen virastokollegio.
Eläkerahastosta oli vuoden vaihteessa pörssiosakkeissa noin 350 miljoonaa, joukkovelkakirjalainoissa 330 miljoonaa, kiinteistöissä ja pääomasijoituksissa 88 miljoonaa ja rahamarkkinoilla 60 miljoonaa euroa.
Sijoitusyksikössä on vain kolme vakinaista työntekijää. Juuri henkilöresurssien niukkuuden takia osakesijoitukset tehdään rahastojen kautta.
– Kotimaisiin osakkeisiin sijoitamme tosin suoraan ilman rahastoja, mutta tässäkin tapauksessa toimimme salkunhoitajien kautta, van der Pals sanoo.
Korkea tuotto-odotus selittyy toiminnan tärkeydellä.
– Eläkevarojen hoidossa on koko ajan kyse tulevaisuuteen varautumisesta. Meidän on pakko kerätä puskuria sitä varten, että vuotuiset eläkekertymät eivät jatkossa enää riitä eläkkeiden maksamiseen, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kirkon työntekijöiden kokonaismäärä väistämättä pienenee.
Van der Pals tietää varsin hyvin, että kirkon eläkerahasto samoin kuin monet muutkin eläkerahastot ovat kritiikin kohteena paitsi korkeiden tuotto-odotustensa takia myös siksi, että sijoitustoiminta mielletään usein uhkapeliksi. Kritiikki perustuu hänen mukaansa pääosin siihen, että suomalaiset eivät tunne eläkejärjestelmää ja sen lainalaisuuksia.
– Tällä hetkellä kirkon keskusrahastossa eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan työssä olevien eläkemaksuilla. Nyt suhde on vielä se, että eläkemaksuista kertyy ylijäämää, joka kerätään puskureihin. Lähivuosina tilanne on toinen. Rahastoja ja niiden tuottoja on pakko ruveta purkamaan, kun työssä olevien eläkemaksut eivät välttämättä riitä eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Tuotto-odotusten on jo tästä syystä oltava korkealla, van der Pals kuvaa.
Luterilainen kirkko on kirjannut tavoitteekseen hoitaa eläkevaroja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Vastuullisuus sijoitustoimintaa ohjaavana terminä on van der Palsin mukaan kirkon oma keksintö, jota myös muut organisaatiot ovat ruvenneet käyttämään.
– Kirkko oli ensimmäisiä instituutioita Suomessa, joka allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Moni muu organisaatio on sittemmin seurannut meidän esimerkkiämme, van der Pals sanoo.
Vielä kymmenen vuotta sitten vastuullisuudella tarkoitettiin sitä, että tietyt toimialat kuten aseteollisuus, uhkapelit, aikuisviihde, alkoholi ja tupakka rajattiin kirkon sijoitustoiminnan ulkopuolelle.
Toimialojen poissulkemisesta on siirrytty positiiviseen ja aktiiviseen lähestymistapaan.
– Haluamme suosia vastuullisia sijoituskohteita ja olla mukana vaikuttamassa yritysten kestävään toimintaan. Vastuullisuus on saanut käytännössä uuden sisällön. Kirkon sijoitusyksikkö tilaa kahdesti vuodessa ruotsalaiselta Ethix-yhtiöltä yritysanalyysin, jossa kaikki sijoitukset käydään läpi.
Analyysin avulla etsitään todennettavissa olevia rikkomuksia.
– Jos joku sijoitustemme kohteena oleva yritys on esimerkiksi syyllistynyt ympäristörikkomuksiin tai työelämän sääntöjen rikkomisiin, otamme tarvittaessa yhteyttä yritykseen ja kehotamme sitä muuttamaan toimintaansa.
Van der Palsin mielestä nykyinen toimintatapa on paljon kestävämpi ja vastuullisempi kuin aiempi pelkkä tiukka toimialojen rajaamiseen keskittynyt linjaus.
– Aiempi linja tarkoitti sitä, että vaikka me myimme jonkin epäeettisen sijoituksen pois, itse toiminta sai jatkua. Nyt käytämme omistajan ääntä ja pystymme tiukan paikan tullen toivottavasti vaikuttamaan yritysten toimintaan ja parantamaan maailmaa, sijoitusjohtaja sanoo.
Teksti ja kuvat: Matti Laitsaari
Jaa tämä artikkeli: