null Kirkon ilmastoteologit:Ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu

Kirkon ilmastoteologit:Ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu

Ydinvoimassa huolestuttavat erityisesti uraanin hankinta ja ydinjäte.

 

 

Suomessa kulutettavasta sähköstä neljännes tuotetaan ydinenergialla. Maamme neljän ydinvoimalan yhteenlaskettu teho on noin 2800 megawattia vuodessa. Toukokuussa 2002 eduskunta myönsi luvan viidennen yksikön rakentamiselle.

Uusia ydinvoimalahankkeita on valmisteilla kolme. Teollisuus- ja elinkeinoministeriö käsittelee parhaillaan Teollisuuden Voiman, Fortumin ja Fennovoiman periaatepäätöshakemuksia. Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, kuinka monelle lupa pitäisi myöntää. Energiayhtiöt korostavat, että vaikka valtioneuvosto ja eduskunta näyttäisivät vihreää valoa kaikille kolmelle hankkeelle, laitosten lopullisen määrän ratkaisevat markkinat. Eduskunnan päätöstä asiassa odotetaan ensi keväänä.

Euroopassa kovassa nosteessa olevan tuulivoiman suhteen Suomi on lilliputti. Euroopan tuulivoimayhdistyksen mukaan EU:ssa rakennettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa tuulivoimaa enemmän kuin mitään muuta energiamuotoa. Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön lähes 8500 megawatin edestä.  Vuoden 2008 lopussa tuulivoimakapasiteettia oli EU:ssa kaikkiaan 65 000 megawattia eli noin kahdeksan prosenttia kaikesta sähköntuotantokapasiteetista. Viime vuonna tuulivoimalat tuottivat sähköä 142 terawattituntia, mikä riitti kattamaan vähän yli neljä prosenttia EU:n sähköntarpeesta.

Suomessa tuulivoimalla tuotetaan sähkön kokonaiskulutuksesta noin 0,3 prosenttia. Viime vuoden lopussa maamme tuulivoimakapasiteetti oli 143 megawattia. Se on noin prosentti koko sähköntuotantokapasiteetista.

 

Kirkon tulee olla ympäristöasioissa esimerkkinä muille.

Kirkolle hyväksyttiin ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus viime vuoden kesäkuussa.  Ohjelman valmistelutyöryhmää johti Mikkelin hiippakunnan dekaani Ouri Mattila. Kirkon edustajien lisäksi työryhmässä oli mukana edustajat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Ohjelmassa ei oteta suoraan kantaa yksittäisiin energiamuotoihin, kuten ydinvoimaan.

– Yksinomaan ilmastonmuutoksen hidastamisen ja ehkäisemisen kannalta ydinvoimaloiden rakentaminen saattaisi olla perusteltua, Ouri Mattila myöntää. – Mutta kun otetaan huomioon kaikki ydinvoiman ympäristövaikutukset, lopputulos on kielteinen.

Samaa mieltä on ilmastotyöryhmässä mukana ollut ekoteologi, tutkija ja pappi Pauliina Kainulainen:

– Ydinvoima on saastuttava energiamuoto erityisesti alku- ja loppupäässään. Uraanin hankinta aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia, eikä ydinjätteen loppusijoitusta ole ratkaistu kestävällä tavalla.

Kainulaisen mielestä energian käytössä pitää pyrkiä säästäväisyyteen ja tehokkuuteen. Siihen kehotetaan myös ilmasto-ohjelmassa. Ja kun energiaa hankitaan, suositaan uusiutuvia: bioenergiaa sekä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaa.

Kirkon pitää ilmasto-asioissakin toimia niin kuin opettaa, Ouri Mattila muistuttaa. Lähtökohtana on luomakunta, jonka Jumala on ihmisille antanut. Sitä kohtaan pitää käyttäytyä kunnioittaen ja kohtuudella, mihin ilmasto-ohjelman nimikin viittaa:

– Kirkon pitää olla esimerkkinä muulle yhteiskunnalle siinä, miten ympäristöasiat otetaan huomioon. Kirkolla on lisäksi vastuunsa ympäristökasvattajana, ja myös erinomainen mahdollisuus toimia sellaisena, onhan kirkolla laaja kosketuspinta eri-ikäisiin suomalaisiin

Kirkko on myös yhteiskunnallinen arvovaikuttaja. Pauliina Kainulainen toivoo piispojen pysähtyvän ilmastonmuutos- ja ympäristöasioiden äärelle ”tosissaan”:

– Kaipaan kirkolta profeetallista ääntä ja kriittisyyttä nykyistä kulutuskeskeistä elämäntapaa kohtaan. Sitä paitsi: suurin osa suomalaisista poliittisista päättäjistä on kristittyjä. Mitenköhän heitä ohjaavat kohtuuden ihanteet, energia-asioissa ja muutenkin, hän pohtii.

 

 

  Olisi outoa, jos kristillinen kirkko ei puuttuisi maailmanmenoon vaan hymistelisi vain omissa henkimaailmoissaan. Saarnankin tehtävä on kuoria tämän maailman asioista kaikkein olennaisin esiin. Siksi on hyvä, että kirkko räätälöi oman ilmasto-ohjelmansa. Siinä sanotaan suoraan, että konkreettisissa ympäristöasioissa kirkko luottaa alan varsinaisiin asiantuntijoihin. Teologian paikka on siinä, millaisessa valossa kristillinen kirkko katsoo kaikille samaa maailmaa. Näin sen pitää ollakin.

Ekoteologien kannattaa kuitenkin varoa, etteivät sorru politikoimaan. Vaikka ydinvoima olisi miten iso riski hyvänsä, sen arvioiminen ei ole teologiaa. Eikä sekään ole teologiaa, että kirkko lajittelee roskat. Kirkko ei ole luonteeltaan yleinen etiikanedistämiskeskus tai hyväntekeväisyysjärjestö vaan uskonyhteisö, jonka tehtävä on niin sanotusti puhua Jumalan Valtakunnan salaisuuksista. Siten ekoteologien pitäisi puhua siitä, mitä ilmastonmuutos kertoo ihmisyydestä ja ihmisen suhteesta oman olemisensa perustuksiin. Tämä olisi kirkon ilmasto-ohjelmassa mainitun ”profeetallisen äänen” oikea sävellaji. Huonosti menee, jos tämä puhe hautautuu sinänsä kannatettavan ilmastotalkoohengen kohottamisen alle.

Juhani Huttunen

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.