Aisapari. Kom-teatterin Vallankumous-näytelmässä nähdään, miten Sisar Huttunen (Pirkko Hämäläinen) tukee Jean Boldtia (Pekka Valkeejärvi) anarkististen aatteiden toteuttamisessa.
Kirkon kaappaajat
Juha Siltanen teki näytelmän anarkisteista, jotka valtasivat Tuomiokirkon vuonna 1917. Hän tunnistaa tiettyä kaoottisuutta myös tässä ajassa.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Petri Tuhkanen
Uuden näytelmän Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä kirjoittanut Juha Siltanen on päässyt vauhtiin. Hän maalailee näkymää vuodelta 1917, jolloin Helsinki oli täydessä sekasorrossa. Senaatintorilla pitivät palopuheita julistajat ja kansankiihottajat samaan aikaan kun kaduilla ramppasi venäläisiä sotilaita.
Tuohon hulluun vuoteen liittyvät Vallankumouksen päähenkilöt, Jean Boldt ja ”Sisar” Josefiina Huttunen. Boldt oli ääritolstoilainen juristi, joka valtasi muotiliikettä pitäneen ja syvästi uskovaisen Huttusen sekä muiden kannattajiensa avustuksella 18 tunniksi Helsingin tuomiokirkon, silloisen Nikolainkirkon.
– Istumme nyt historiallisilla kulmilla, sillä Boldt asui viereisessä talossa ja Huttunenkin lähistöllä, osoittaa Siltanen Korkeavuorenkadulla sijaitsevan ravintolan ikkunasta.
Siltanen sai aiheen draamateokseen näyttelijä Pirkko Hämäläiseltä, joka on mukana Kom-teatterissa viikon kuluttua ensi-iltansa saavassa esityksessä. Hämäläinen oli muistellut Olavi Paavolaisen sanoneen jossain 1920-luvun lehdessä, että jos Suomesta haluaa löytää dadaismin, uuden absurdin taidesuunnan, edustajia, sitä ovat Sisar Huttunen ja Senaatintorin kokoukset.
– Aloitin perinpohjaisen tutkimustyön, jossa törmäsin boldtilaisuuteen ja kirkon valtaamiseen. Oli kova työ saada tietoa valtauksesta ja näistä henkilöistä, koska episodi oli jäänyt lähes unohduksiin muiden sen ajan tapahtumien rinnalla.
Arkistoja penkoessa Juha Siltaselle selvisi, että Jean Boldtin oikeuskäsitys oli niin radikaali, että hän menetti oikeudet toimia tuomioistuimessa. Originelli idealisti perusti kantaaottavia lehtiä ja rauhanyhdistyksen. Hän vastusti prostituutiota ja eläinkokeita ja asettui yleensä kaikkien väärin kohdeltujen puolelle.
Boldtin toiminnan taustalla oli tuolloin vahvasti vaikuttanut järnefeltiläinen ajattelu, joka perustui kirjailija Leo Tolstoin näkemykseen kristinuskosta.
– Tolstoilaisen liikkeen uskonnollinen ja sosiaalinen vaikutus oli yllättävän suurta ympäri maailmaa. Sen oppi perustui Raamatun Vuorisaarnaan ja kaikkien ihmisten veljeyttä puolustavaan tasa-arvoon. Ihmisen vain ei pitänyt tähdätä kuoleman jälkeen omaan taivasosuuteensa: taivaallinen hyvyyden valtakunta piti perustaa tänne maan päälle, Siltanen selvittää.
Jean Boldt kuitenkin pettyi järnefeltiläisyyteen. Hän totesi, etteivät oikeudenmukaisen yhteiskunnan aikaansaamisessa auttaneet Vuorisaarna ja toisen posken kääntäminen, vaan oli lähdettävä anarkismin ja väkivallan tielle. Siltanen arvelee hänen saaneen idean Nikolainkirkon valtaukseen Arvid Järnefeltin suosituista kirkkopuheista.
– Boldtia pilkattiin ja pidettiin naurettavana, minkä vuoksi hän näkikin itsensä jonkinlaisena Kristus-hahmona. Lyhyessä valtauksessa Boldt ja hänen kannattajansa vaativat niinkin radikaaleja toimenpiteitä kuin pankkien rahojen jakamista kansalle, oikeuslaitoksen viraltapanoa ja järjestysvallan sulkemista lukkojen taakse.
Vallankumousta kirjoittaessaan Siltanen pohti, mikä rooli Sisar Huttusella oli Boldtin vallankumousliikkeessä.
– Boldtilla ja Huttusella tuskin oli rakkaussuhdetta, mutta he olivat aisapari, jossa toinen täydensi toista. Huttunen oli entinen Pelastusarmeijan upseeri ja uskonnollinen yksityisajattelija, jolta Boldt sai voimaa toiveelleen hengellisen ja maallisen maailman yhdistämisestä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi.
Materiaalia olisi riittänyt Juha Siltasen mukaan vaikka akateemiseen tutkimukseen, minkä vuoksi käsikirjoituksesta tuli laaja. Kyseessä on epookkinäytelmä, jonka 30 henkilöstä suurella osalla on esikuva todellisuudessa. Näytelmän ohjaa epäsovinnaisilla esityksillä huomiota herättänyt Lauri Maijala.
– Ohjaaja valitsee aina näytelmään oman tulokulmansa. Odotan jännittyneenä, mitä on tulossa, Siltanen tuumii.
Siltanen näkee Vallankumouksessa yhtymäkohtia omaan aikaansa. Hänestä Smash Asem -tyyppiset mielenilmaisut osoittavat samantyyppistä tarvetta yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen.
– Suomalainen yhteiskunta tuntuu olevan hajoamassa. Meillä vallitsee suuri neuvottomuus arvoista: mihin kuulumme ja mitä haluamme puolustaa henkeen ja vereen.
– Esimerkiksi perussuomalaisille ja heidän kaipuulleen vanhan ajan maailmaan heinäseipäineen on turha naureskella. Perussuomalaisuus samoin kuin moni muu nykyinen liike kumpuaa aidosta kokemuksesta, että järjestelmä on vailla arvoja. Sama meno on Venäjällä ja arabimaissa. Tämä nostalgia ei ole perusteetonta.
Näytelmäkirjailija aikoo nyt hieman hengähtää, sillä hänellä on takana kaksi laaja-alaista tutkimista vaatinutta työtä. Aleksanterin teatterissa saa joulukuussa ensi-iltansa Siltasen kirjoittama näytelmä kahlekuningas Houdinista. Siltanen hymähtää, että myös Houdinin kohdalla on kyse henkilöstä, joka yrittää muuttaa onnettomuuden onneksi yhdellä tempulla.
Juha Siltasen ja Lauri Maijalan Vallankumouksen ensi-ilta Kom-teatterissa ke 8.10. klo 19.
Jaa tämä artikkeli: