null Kirkon ovet käyvät nyt tiuhaan

Tervetuloa. Kallion kirkko on ollut vuoden alusta asti auki joka päivä. Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan kaupunkilaiset arvostavat sitä, että he voivat hetkeksi paeta pyhään ja itselle hieman vieraaseen. – Kävijät ovat suhtautuneet meihin hyvin myötämielisesti. Monet haluavat tulla mukaan tekemään tärkeäksi kokemiaan asioita, Laajasalo kertoo.

Tervetuloa. Kallion kirkko on ollut vuoden alusta asti auki joka päivä. Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan kaupunkilaiset arvostavat sitä, että he voivat hetkeksi paeta pyhään ja itselle hieman vieraaseen. – Kävijät ovat suhtautuneet meihin hyvin myötämielisesti. Monet haluavat tulla mukaan tekemään tärkeäksi kokemiaan asioita, Laajasalo kertoo.

Kirkon ovet käyvät nyt tiuhaan

Kirkosta erottiin viime vuonna lähes ennätystahtiin. Kirkkoon liityttiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä

Kallion kirkossa aloitettiin vuoden alussa hanke, jossa kirkko on avoinna viikon jokaisena päivänä. Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan tarkoituksena on täyttää kirkko rukouksella, raamatunluvulla ja sakramenteilla. Kyseessä on niin suuri ponnistus, että siihen kutsutaan seurakuntalaisia apuun.

– Tavoitteena on kertoa, että yhdessä Helsingin kirkossa tarjotaan sakramenttia joka päivä samaan aikaan ja että pappi on kirkossa, Laajasalo sanoo.

Alustavien tietojen mukaan kirkkoon kuuluu Kalliossa 51,2 prosenttia ja Paavalin alueella 50,9 prosenttia väestöstä. Luvut ovat hienoisessa laskussa. Mitään vippaskonsteja ihmisten saamiseksi kirkkoon ei Laajasalon mukaan ole. Kalliossa halutaan viestittää, että seurakunta on kulmakunta, jossa on seuraa.

– Kirkon tulee pelata palloa ulos kohti ihmisiä. Heidän tulee tietää, mitä kirkko tekee. Ihmisten tulee päästä mukaan sellaiseen, jonka he kokevat merkitykselliseksi. Meidän tulee kuunnella ja välittää entistä enemmän.

Helsingin seurakunnat ovat kysyneet kirkosta eroajilta palautetta siitä, miksi he jättävät kirkon. Viime vuonna eropalautteita tuli yhteensä 70.

Tärkeimmäksi kirkosta eroamisen syyksi mainittiin taloudelliset seikat: ”Kun palkasta jää vuokran ja laskujen jälkeen 300 euroa käteen, niin elämästä pitää karsia kaikki ylimääräiset menot. Eläminen ja kustannukset kallistuvat jatkuvasti, yksin vuokralla asuvalla perusduunarilla ei tässä kaupungissa kovin heppoiset oltavat ole”, eräässä palautteessa todetaan.

– Toiseksi yleisimmin eroajat ilmoittivat, etteivät he ole samaa mieltä kirkon opetuksista ja opista. Kolmanneksi koettiin, että kirkko suhtautuu toisten mielestä liian kielteisesti homoseksuaaleihin. Toisten mukaan kirkko taas on muuttunut opillisesti liikaa. Päivi Räsäsen kommentit mainittiin seitsemässä palautteessa eroamisen syyksi, kertoo palautteeseen perehtynyt verkkopappi Markus Kartano.

Aktiivisimmin palautetta antoivat 30–39-vuotiaat miehet ja naiset.

Suomalaiset punnitsevat yhä tarkemmin suhdettaan niin kirkkoon kuin muihinkin instituutioihin. Helsingin seurakunnista erosi viime vuonna 6 000 henkeä. Kirkkoon kuuluu 58 prosenttia helsinkiläisistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 59,2 prosenttia.

Kirkosta eroamisen ennätys tehtiin Helsingissä vuonna 2010, jolloin Ajankohtaisen kakkosen Homoilta laukaisi liki 12 000 kirkosta eroa.

Kirkkoon liittyi Helsingissä viime vuonna 2 100 henkeä, mikä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kirkkoon liittyneiden määrä on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa.

Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta erosi 30.12.2013 mennessä 50 282 henkilöä, jolloin tarkistettujen erojen määrä tulee nousemaan kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi. Kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista. Kirkkoon liittyi 15 142 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ennakkotietoihin 30.12.2013. Mukana ei ole vuoden viimeisen päivän tietoja. Tarkistetut luvut saadaan kirkon jäsentietojärjestelmästä helmikuuhun mennessä.

Kirkot uivat kaikissa länsimaissa vahvassa vastavirrassa.

– Tätä taustaa vasten ja erityisesti kansainvälisessä vertailussa Suomen evankelisluterilainen kirkko on säilyttänyt asemansa poikkeuksellisen hyvin, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola toteaa.

Kallion kirkko on auki arkisin kello 7–21 ja viikonloppuisin kello 9–19. Joka arkipäivä rukoushetket kello 7.30, 12, 16 ja pieni messu kello 18.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.