Kirkot kutsuvat Kööpenhaminassa
Merenkulkijoita. Holmenin kirkon merellisestä menneisyydestä muistuttaa katosta roikkuva votiivilaiva.

Merenkulkijoita. Holmenin kirkon merellisestä menneisyydestä muistuttaa katosta roikkuva votiivilaiva.

Kirkot kutsuvat Kööpenhaminassa

Kööpenhaminan sydämestä, kävelykatu Strøgetiltä, voi poiketa kiinnostaviin kirkkoihin.

Teksti ja kuvat Johanna Rauhaniemi
Kävelykatu Strøget on täynnä elämää. Kaikilta kartoilta katua ei löydy. Virallisemmin sen muodostavat Frederiksberggade, Nygade, Vimmelskaftet, Amagertorv ja Østergade.

Kadun varren kahviloihin voi poiketa syömään voileipiä tai ihastella näyteikkunoista tanskalaista designia. Kadun taiteilijat ovat oma, päivittäin vaihtuva joukkonsa. Tunnetuimmat nähtävyydet, kuten Amalienborgin linna ja Slotsholmen, jäävät kävelymatkan päähän.

Strøgetilta on lyhyt matka myös kaupungin vähemmän tunnettuihin nähtävyyksiin, hienoihin kirkkoihin. Kirkot liittyvät läheisesti Kööpenhaminan historiaan. Jo niiden omanlaatuisensa arkkitehtuuri ja erityyliset sisustukset ovat hyvä syy astua ovesta sisään.

Kööpenhaminan tuomiokirkkoon, Vor Frue Kirkeen, on helppo poiketa heti aamuun heräävän kaupungin vilinästä. Saapujan vastaanottaa tanskalaisen kuvanveistäjän Bertil Thorvaldsenin suunnittelema Kristus-patsas. Patsaan edessä marmorienkeli kannattelee simpukkamaljaa. Keskikäytävää reunustavat veistokset opetuslapsista.

Uusklassisessa katedraalissa on jotain samaa koruttomuutta kuin Helsingin tuomiokirkossa. Pelkistettyyn, vaaleaan sisustukseen ilmettä tuovat hienot valaisimet. Kirkossa on järjestetty lukuisia kuninkaallisia ja kansallisia merkkitapahtumia. Keskikäytävän punaista mattoa vihille asteli vuonna 2004 kruununprinssi Frederik.

Kirkon portailta näkee pilkahduksen Pyhän Pietarin kirkon tornista. Entisen observatorion, Rundetårnin, kyljessä on historiallinen vierailukohde Kolminaisuuden kirkko. Kirkossa saa ihailla simpukankuorileikkauksin koristeltuja penkkejä sekä kullan ja hopean värisiä urkuja. Rundetårn on myös yleisölle avoinna. Se huipulle pääsee sisäpuolista kierreluiskaa pitkin.

Tanskan evankelisluterilaisella kirkolla on valtionkirkon asema. Kirkkoa johtaa kuningatar Margareeta II. Kuningattaren ja kruununprinssin perheen talviasuntona toimii neljästä eri palatsista koostuva Amalienborg. Sen keskipihalta näkee hyvin 30 metriä leveästä kupolistaan tunnetun Fredrikin kirkon eli Marmorikirkon. Kupoliin arkkitehti Nicolai Eigtved haki inspiraationsa Roomasta saakka.

Marmorisen kirkon penkiltä kelpaa ihailla kupolin opetuslapsia kuvaavia maalauksia. Luku 12 toistuu pyöreään saliin valoa tuovissa kattoikkunoissa.

Rakennuksen kattoterassilla ja pääsisäänkäynnin edustalla on kokoelma Tanskan kirkon merkkihenkilöiden patsaita. Suorassa linjassa kirkkoon, Christianshavnin puolella, kohoaa moderni oopperatalo. Kööpenhamina on kaupunki, jossa uusi ja vanha arkkitehtuuri yhdistyvät luontevalla tavalla.

Kööpenhaminan ainoa renessanssikirkko, punatiilinen Holmen, sijaitsee laivaston entisen telakan alueella. Kirkko rajautuu yhdestä seinästään kiinni Slotsholmenin kanaaliin. Holmen valmistui alun perin ankkuripajaksi. Kuningas Kristian IV muutti sen vuonna 1619 laivaston kirkoksi.

Holmenin kirkko kuuluu kuningatar Margareetan suosikkeihin. Hänen häänsä vietettiin siellä vuonna 1967. Kuninkaalliseksi vihkipaikaksi Holmen on pieni. Kodikkaan tunnelmansa puolesta se on kuitenkin ollut Margareetalta hyvä valinta. Kirkossa kaunista katsottavaa ovat alttarin ja saarnastuolin puuleikkaukset ja -veistokset, vanhat maalaukset ja koristeelliset kattokruunut. Kappelihuoneen arkuissa lepäävät muun muassa entiset amiraalit.

Pihan kappeli on myös omistettu merisankareille ja sodassa kaatuneille merimiehille. Sen juurelta näkee vastapäisen Slotsholmenin. Tanskan pääkaupunki perustettiin saarelle vuoden 1000 paikkeilla.

Knippelbro-siltaa pitkin ydinkeskustasta pääsee Christianshavniin. Alueen suosituin kirkko on kuningas Kristian V:n käskystä vuosina 1682–1696 rakennettu Vapahtajan kirkko. Muistona rakennuttajasta näkee eri puolilla salia, esimerkiksi urkupillistössä, kuninkaallisia vaakunoita. Puuleikkauksin koristeltuja valtavia urkuja kannattelevat Tanskan Elefanttiritarikuntaa symboloivat kipsielefantit.

Valkeine seinineen ja korkeine ikkunoineen barokkikirkko on sisältä epätyypillisen avara ja valoisa. Alttarin edustaa koristavat Gabriel- ja Rafael-enkeleiden marmoripatsaat. Heille seuraa pitää joukko muita enkeleitä sekä pieniä puttoja eli palleroisia enkelilapsia. Vapahtajan kirkon 90-metriseen torniin pääsee hyvällä säällä kapuamaan osittain ulkopuolisia kierreportaita pitkin. Huipulta avautuvat upeat maisemat yli kaupungin.

Christianshavnissa poikkeamisen arvoinen on myös rokokootyylinen, teatteria muistuttava Kristianin kirkko. Salissa penkit ovat kahdessa kerroksessa ja keskellä jää näyttämöksi alttari. Ennen ylhäällä istui tärkein kirkkokansa.

Jaa tämä artikkeli: