Suomen ekumeeninen neuvosto esittää huolensa kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Kuva SEN:n hallituksen kokouksesta joulukuussa 2016. Kuva: Sirpa-Maija Vuorinen

Ajankohtaista

Kirkot: Viranomaiset eivät ymmärrä uskonnollista vainoa

Suomen ekumeenisen neuvoston mukaan turvapaikanhakijakriisi on heikentänyt uskonnonvapaustilannetta Suomessa.

12.01.2017 12:40
Juhani Huttunen

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) arvostelee Suomen turvapaikkapolitiikkaa tapauksissa, joissa turvapaikanhakija on kesken päätöksenteon luopunut islamista ja kääntynyt kristityksi. SEN:n mukaan päätöksenteossa rikotaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, koska niissä ei toteudu uskonnonvapaus.

SEN ilmaisee näkemyksensä keskiviikkona 11.1. antamassa lausunnossaan, jonka se osoittaa Ulkoministeriölle koskien YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (Universal Periodic Review, UPR).

Onnistunut turvapaikkapolitiikka edellyttää uskontojen ymmärtämistä

SEN:n lausunto kantaa erityistä huolta uskontoperäistä vainoa paenneiden turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista.

Lausunnossa todetaan: "Monia seurakuntayhteyteen kastettuja, pitkäkestoisen kastekoulun käyneitä ja vaikean kääntymispäätöksen pitkän harkinnan jälkeen tehneitä on palautettu maihin, jossa uskonnon vaihtaminen merkitsee turvallisuusriskiä ja jopa hengenvaaraa."

Lausunnon pääasiallisen kirjoittajan, Suomen ekumeenisen neuvoston ihmisoikeusasiantuntijan Anna Hyvärisen mukaan viranomaisten uskontosivistyksessä on runsaasti puutteita, mikä on johtanut vakaviin ongelmiin ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Itse uskontoperäistä vainoa arvioiva puhuttelumenettely on ongelmallinen.

Afganistanilaisia ja irakilaisia käännynnäisiä painostetaan [vastaanottokeskuksissa] noudattamaan omaa entistä uskontoa."
– SEN:n ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen

– On tapauksia, joissa kristityksi kääntyneen on hyvin vaikea puhua tilanteestaan viranomaiselle, koska välissä on tulkki, joka edustaa turvapaikanhakijan aiempaa uskontoa, Hyvärinen sanoo.

Islamissa uskosta luopumista pidetään häpeällisenä kuolemansyntinä, joten muuhun uskontoon kääntyneen on usein vaikea avoimesti kertoa tilanteestaan islaminuskoisten ollessa läsnä.

– Lisäksi Maahanmuuttovirasto on tehnyt kielteisiä turvapaikkapäätöksiä sillä perusteella, että turvapaikanhakijan lähtömaassa voisi olla jokin muu alue, jossa hengenvaaraa ei ole, kunhan turvapaikanhakija ei julkisesti kerro luopuneensa islamista, Hyvärinen sanoo.

– Tämä peruste jo itsessään loukkaa uskonnonvapautta, johon kuuluu, että sitä voi ilman häirintää harjoittaa julkisesti.

Ongelmia on myös vastaanottokeskuksissa

Anna Hyvärisen mukaan ongelmia on myös vastaanottokeskuksissa, joista osassa samasta lähtömaasta saapuneet islaminuskoiset turvapaikanhakijat ahdistelevat uskosta luopuneita.

– Esimerkiksi afganistanilaisia ja irakilaisia käännynnäisiä painostetaan noudattamaan omaa entistä uskontoa, Hyvärinen sanoo.

– Painostus ilmenee henkisenä, sanallisena painostuksena, mutta joskus myös fyysisenä.

On tapauksia, joissa kristityksi kääntyneen on hyvin vaikea puhua tilanteestaan viranomaiselle, koska välissä on tulkki, joka edustaa turvapaikanhakijan aiempaa uskontoa."
– SEN:n ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen

Hyvärisen mukaan jotkut turvapaikanhakijat myös painostavat maltillisemmin uskontoaan harjoittavia osallistumaan uskonnonharjoittamiseen näkyvämmin.

Kirkko ja kaupunki kertoi marraskuussa 2016 kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden ahdingosta.

Myös antisemitismi on nousussa

Suomen ekumeeninen neuvosto tuo esiin myös nousevan juutalaisvastaisuuden. Lausunnon mukaan "juutalainen yhteisö kokee selkeää uhkaa äärioikeiston, äärivasemmiston ja ääri-islamistien tahoilta sekä syrjintää ja uhkaa Lähi-Idän alueelta tulleiden maahanmuuttajien taholta".

– Esimerkiksi kipan käyttäminen julkisessa tilassa voi johtaa vihamieliseen käytökseen, kuten huutoihin, sylkemiseen sekä hyvin pitkäkestoiseen ja avoimen vihamieliseen tuijotteluun, Anna Hyvärinen sanoo.

– Syrjintä ilmenee myös siten, että kun eri päiväkodit tulevat tutustumaan synagogaan, varsinkin Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajaperheet eivät halua lastensa joutuvat tekemisiin juutalaisten kanssa.

SEN:n lausunto nostaa myös äärivasemmiston juutalaisvihan.

– Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että kun Israel–Palestiina-konflikti nousee otsikoihin, jotkut vasemmistolaiset aktivistit purkavat vihansa juutalaisen seurakunnan jäseniin, Hyvärinen sanoo.

Mikä on YK:n ihmisoikeusneuvosto?

YK:n ihmisoikeusneuvosto on vuonna 2006 perustettu YK:n yleiskokouksen alainen elin, joka koostuu 47:stä jäsenvaltiosta. Jäsenyys on vaihtuvavuoroista.
Vuonna 2006 perustetun ihmisoikeusneuvoston jäseninä on ollut useita maita, joiden omista ihmisoikeusloukkauksista eri järjestöt ovat raportoineet.
Vuonna 2017 tällaisia jäsenmaita ovat esimerkiksi Burundi ja Kiina sekä Irak, josta on tullut suuria määriä turvapaikanhakijoita.
Osa ihmisoikeusneuvoston jäsenistä ei ole allekirjoittanut YK:n vuoden 1948 universaalia ihmisoikeusjulistusta, vaan Organisation of Islamic Cooperation (OIC) -järjestön jäsenmaina he soveltavat vuonna 1990 laadittua Kairon ihmisoikeusjulistusta, joka on sharia-yhteensopiva. Kairo-julistuksen allekirjoittaneita OIC-maita vuoden 2017 jäsenistä ovat Bangladesh, Indonesia, Irak, Norsunluurannikko, Qatar, Saudi-Arabia, Togo, Tunisia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit.
YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, UPR (Universal Periodic Review), on YK:n jäsenvaltioiden vertaisarviointimekanismi, jossa YK:n jäsenvaltiot itse toimittavat omat raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle (UNHRC) noin neljän vuoden välein. UPR-raportit käsitellään ensi toukokuussa.