Kuva: Esko Jämsä
Kirsti Mäkinen uudisti Topeliuksen sadut
Satusetä Sakari Topeliuksen tunnettu kertomus Koivu ja tähti kuvaa tytön ja pojan kaipausta kotimaahansa, mutta harva tietää, että kyseessä on Topeliuksen perheen tarina. Venäläiset ryöstivät 1700-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla Topeliuksen isoisän isän ja satoja muita lapsia kostoksi pohjalaisten vastarinnasta isonvihan aikana. Christoffer Toppelius onnistui kuitenkin pakenemaan Venäjältä ja palaamaan Tukholman kautta takaisin Suomeen.
Kouluneuvos Kirsti Mäkinen sai tietää tästä Muhoksella pidetyssä Koivu ja tähti -tapahtumassa. Kun sitten WSOY:lta pyydettiin suomen kielen tuntijaa kirjoittamaan satuja Topeliuksen 1800-luvun suurteoksesta Lukemisia lapsille oman aikamme kielellä, hän ei kunnioituksesta Topeliusta kohtaan voinut ottaa työtä vastaan. Meni vuosi ennen kuin hän oli siihen henkisesti valmis.
– Jo 1900-luvun alun kirjallisuuden sanasto tuntuu nykyihmisestä vaikealta. Äidinkieltä ala-asteella opettava tyttäreni teki työtäni varten oppilailleen sanatestin, ja selvisi, että esimerkiksi sanat reki ja peninkulma olivat heille outoja.
– Suomen kieli on uudistunut muutenkin kuin sanastoltaan. Lauseet ovat nykyään lyhyempiä ja kieli siten nopeatempoisempaa.
Klassikkosatujen uudistaminen oli Kirsti Mäkisen mielestä antoisaa. Hänestä oli hauska miettiä, miten tarinat saa siirrettyä nykyaikaan. Esimerkiksi sadussa Kunnioita isääsi ja äitiäsi hän muutti muutakin kuin kieltä: alkuperäisen sadun siankaukalo, josta perheen vanhuksen piti syödä, on vaihtunut sanomalehdellä peitetyksi keittiön pöydäksi.
– Lapsille alettiin kirjoittaa satuja vasta 1800-luvulla. Sitä ennen ne olivat aikuisten suullista kansanperinnettä Grimmin veljesten tyyliin. Lastensadut olivat sävyltään opettavaisia, mutta Sakari Topelius oli muihin kirjoittajiin verrattuna moderni. Hänen satunsa olivat valoisia ja sydämellisiä, ja niissä oli väriä, vauhtia ja mielikuvitusta.
Mäkisen mukaan Topeliuksen 300 satuun mahtuu prinsessa- ja prinssisatuja mutta yhtä lailla tarinoita sodasta ja köyhistä orpolapsista tai tavallisista reippaista lapsista seikkailuineen.
– Topelius oli harras kristitty, mutta hän oli yllättävän avarakatseinen uskonnollisissa kysymyksissä. Saduissa rukoillaan sekä Jumalaa että Allahia. Suosikkini Tähtisilmä osoittaa, millaista tuhoa aiheuttavat epäluulo ja pelko vierasta kohtaan.
Topeliusta luonnehditaan koko kansan kasvattajaksi, jolla olivat hallussaan lastenkamari ja koululuokka. Koululaisia ohjasivat sukupolvien ajan hänen Maamme kirjansa , virtensä ja joululaulunsa.
Miehen vaikutus jatkuu yhä. Pitkän opettajanuran tehnyt ja Suomen lasten Kalevalan aiemmin kirjoittanut Kirsti Mäkinen on käynyt nyt kertomassa ala-asteikäisille Topeliuksen satuja nykykielellä. Lapset ovat olleet niistä innostuneita. Hänen oma 7-vuotias lapsenlapsensa ilmoitti, että ne voittavat Tatun ja Patunkin.
Mäkinen on tyytyväinen siihen, että satukirja sai samalla uuden kuvituksen.
– Taidemaalari Risto Suomi jatkaa komeasti nimekkäiden taiteilijoiden perinnettä. Voin kuvitella, että esimerkiksi kirjan kannessa jättiläissudella ratsastava Sampo Lappalainen jää monen pienen lukijan mieleen.
Marjo Kytöharju
Koivu ja tähti – Topeliuksen paluu, Risto Suomen satukuvien näyttely ke 6.11. saakka lasten taidekeskus Annantalossa, Annankatu 30.
Avoinna arkisin 13–20, la–su 10–16.
Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli: