null Kissa kiitoksella elää…

Kissa kiitoksella elää…

On se kyllä kumma, että aina kun julkisuudessa puhutaan kirkon jäsenkadosta tai jumalanpalveluksissa kävijöiden vähenemisestä, ilmestyy mediaan ”puhuva pää” ylistämään kirkon tekemää diakoniatyötä!

(Yleensä tämä puhuva pää on miespiispa tai -kirkkoneuvos, tällä kertaa naistoimittaja.) Se nähtiin taas K&k:n pääkirjoituksessa 1.7.

Mutta miten kirkko arvostaa diakoniatyötä ja sen tekijöitä? Eipä juuri mitenkään. Aina kun kirkossa jaetaan rahaa tai virkoja, diakoniatyö ja sitä tekevät eivät ole prioriteeteissa lähelläkään kärkeä.

Tein 23 vuotta käytännön diakoniatyötä ja tiedän tarkalleen, mitä on tehdä työtä pienellä budjetilla. Liian iso osa työajasta menee rahan keruuseen (esimerkiksi Yhteisvastuukeräys) ja erilaisten keräystapahtumien järjestämiseen, niin ettei aikaa tahdo jäädä varsinaiselle diakoniatyölle, ahtaalla olevien ihmisten auttamiselle. Korvaus tästä rajattomasta ja työajattomasta työstä on niin pieni, että sillä hädin tuskin tulee toimeen.

Viimeisimmän diakonaattikomiteafarssin jälkeen nostin kädet pystyyn ja luovutin. Lähdin tekemään työtä, jossa saan oikeasti ja kokoaikaisesti olla auttamassa kaikkein heikoimpia, tehdä työtä työaikalain puitteissa ja saada tekemästäni työstä kunnon korvauksen.

Eikö olisi jo aika kirkossa erilaisten kosmeettisten uudistusten ja kaiken maailman kampanjoiden jälkeen lähteä panostamaan oikeaan lähimmäisen rakastamiseen, siis diakoniatyöhön, antaa sille muutakin arvoa kuin juhlapuheet ja pääkirjoitukset? Miten olisi esimerkiksi kirkon viran virallisen statuksen antaminen diakoniatyöntekijöille kirkolliskokousedustuksineen? Ei tarvitsisi enää tehdä työtä itsestään melua pitämättä vaan pääsisi oikeasti vaikuttamaan siihen, minkälaista työtä kirkossa tehdään.

Sitä ihmettä odotellessa ehdin varmasti jäädä eläkkeelle nykyisestä vanhusten sairaanhoitajan työstäni – ellen jo sitä ennen äänestä jaloillani ja sijoita vähiä varojani johonkin sellaiseen auttamistyöhön, missä raha oikeasti menee heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Sisko Rantalankila
sairaanhoitaja

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.