Sähkönkulutus kiinnostaa: mittareita lainataan Helsingin Energialta noin tuhat kertaa vuodessa. Kuva: Matti Karppinen
Kodin sähkösyöppö löytyi mittarilla
Helsingin Energia lainaa kuluttajille laitetta, jolla voi tarkistaa kodinkoneiden sähkönkulutuksen.
Päätin kokeilla mittaria. Soitto Sähkötalon kuluttajaneuvontaan selvitti, että mittari on vapaana ja sen voi hakea vaikka heti.
Virkailija neuvoi ystävällisesti ja melkein kädestä pitäen laitteen käytön ja antoi vertailukohdaksi mukaan monisteen uusien kodinkoneiden keskimääräisestä kulutuksesta.
Mittarissa on vain kaksi nappia. Tämän kanssa taitaa tumpelokin selvitä. Kokeilen ensin pieniä, helppoja kodinkoneita.
Kahvinkeittimen pistotulppa irti ja kiinni mittarin pistorasiaan, sitten mittarin pistotulppa huoneen rasiaan. Näyttö nollataan painamalla teho- ja kulutusnappeja yhtaikaa. Kun keitin naksahtaa päälle, mittari käynnistyy samalla. Helppoa kuin heinänteko.
Pienen pannullisen keittäminen ja kahvin pitäminen kuumana puolisen tuntia kuluttaa näköjään 86,0 wattituntia, kilowattitunteina vaivaiset 0,086. Vähän tässä tarvitaan matikkaa, että päästään wattitunneista tuhat kertaa suurempiin yksikköihin.
Vedenkeitin on tehopeli. Se näkyy myös sähkönkulutuksessa: keitin kiehauttaa kannullisen vettä yhdessä hurahduksessa, mutta sähköä on kulunut 0,146 kilowattituntia.
Tietokone käy vähällä virralla
Tietokone on viiden hengen huushollissamme päällä usein aamusta iltaan. Paljonkohan se syö sähköä? Tunnissa mittari tikuttaa lukemat 0,096. Se on keskitasoa: perus-pc litteällä näytöllä kuluttaa yleensä noin 0,1 kilowattituntia tunnissa. Kun kone on päällä viisi tuntia päivässä, sähkölasku kasvaa 1,48 euroa kuussa – ei paha.
Sukellan roskiskaappiin ja saan astianpesukoneen johdon liitetyksi mittariin. Pesukerran kulutus, 0,7 kilowattituntia, on aivan keskiarvoa.
Sitten siirrytään hitaampaan osaan: kylmälaitteiden mittausajaksi suositellaan vuorokautta. Se on järkevää, sillä yöllä kulutus on tasaista, mutta jääkaapin ovi käy tiuhaan varsinkin aamuisin ja iltaisin.
Kaukoluettavat tuntimittarit tulevat
Maaliskuun alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus sähkön tuntimittauksesta. Nykyisin suurin osa sähkömittareista käydään lukemassa kerran vuodessa tai jopa harvemmin.
Helsingin Energia on jo asentanut älykkäät mittarit esimerkiksi Vallilassa ja Ruskeasuolla.
– Viiden vuoden kuluessa kaikki Helsingin 330 000 mittaria on vaihdettu. Sitten ei enää lähetellä arviolaskuja eikä tasauslaskuja, vaan sähkönkulutus voidaan laskuttaa todellisen käytön mukaan. Tulevaisuudessa asiakas saa ajantasaista kulutustietoa tuntitasolla, Sari Loukasmäki kertoo.
Myös nettiin pääsee seuraamaan omia kulutuslukujaan.
Uudet, vähintään 90 senttiä leveät jääkaappi-pakastimet kuluttavat sähköä keskimäärin 1,4 kilowattituntia vuorokaudessa. Käyttö maksaa kuukaudessa 4,13 euroa ja vuodessa noin 40 euroa.
Mutta meidän keittiöstämme löytyi energiasyöppö: 14 vuotta vanha yhdistelmä kulutti ruokien kylmänä pitämiseen 2,7 kilowattituntia, melkein tuplamäärän uusiin laitteisiin verrattuna. Astianpesukonekin hyrisee vieressä tuottaen lämpöä.
Käyttäjä voi vaikuttaa
Energianeuvoja Sari Loukasmäki, mitä tällaisen sähkösyöpön kylmälaitteen kanssa kannattaa nyt tehdä? Laitteen hylkääminen ja uuden ostaminen ei kai ole kovin ekologista sekään.
– Kylmälaitteen energiatehokkuuden ratkaisee viime kädessä käyttäjä. Liian tiivis sijoitus kasvattaa kulutusta, samoin paksu huurrekerros seinissä. Kannattaa säätää lämpötilat oikein: jääkaapissa +5 astetta, pakastimessa -18 astetta. Jokainen aste kylmemmäksi lisää kaapin kulutusta viisi prosenttia, Loukasmäki selvittää.
– Jos säädetyt lämpötilat pysyvät ja laite toimii moitteettomasti, se kannattaa käyttää loppuun. Uutta hankkiessa voi sitten huomioida energiatehokkuuden.
Loukasmäen mukaan mittaria käyttäneet kyselevät usein laitteiden valmiusvirtakulutuksesta. On arvioitu, että jopa 5–10 prosenttia sähköstä kuluisi kodeissa standby-virtaan.
Runsaasti energiansäästövinkkejä: www.helen.fi
Jaa tämä artikkeli: