Yöpuulle. Patjamajoitus seurakuntasalin lattialla kelpasi asunnottomille Myllypuron Kodittomien yössä. Kuva: Jani Laukkanen

Kodittomat saivat yösuojaa kirkolta

Asunnottomien tilanne huolettaa Herttoniemen seurakunnassa.

• 21.03.2011 14:32

Kolmekymppinen Matti Saarelainen avaa Myllypuron kirkon oven väsyneenä. Asunnoton mies kiertää ympäri Suomea ystävän luota toiselle, eikä majapaikan saanti ole onnistunut edellisyöksi.

Hän on kuullut Herttoniemen seurakunnan Kodittomien yöstä, joka järjestetään talvisaikaan yhtenä perjantaina kuukaudessa.

Kymmenet köyhät ovat kokoontuneet Myllypuroon syömään ja saunomaan. Myöhemmin on iltahartaus, ja sen jälkeen osa jää patjamajoitukseen kirkolle.

Yöpymismahdollisuus ilahduttaa Saarelaista.

– Välillä olen nukkunut roskalaatikossa tai metsässä. Jalkani jäätyivät pari vuotta sitten kolmeen kertaan, hän kertoo.

Viimeisin asunnottomuusjakso alkoi tammikuussa. Vuokranantajan myytyä asunnon Saarelainen ei ole löytänyt kämppää, johon hänellä olisi varaa.

Kodittomien öitä on pidetty Myllypurossa kolmena talvena. Ensimmäisinä talvina yöpyjiä oli keskimäärin parikymmentä, mutta tänä talvena nukkujien määrä on säännöllisesti lähennellyt kolmeakymmentä.

Nousu hämmästyttää seurakunnan työntekijöitä. He luulivat, että uuden Auroratalon 125 asuntoa olisivat helpottaneet tilannetta.

Kirkkoherra Veijo Vatka arvelee osasyyksi sitä, että tapahtuma on tullut tunnetummaksi. Myös Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukiasumisen päällikkö Jorma Pajunen uskoo puskaradion vaikuttavan taustalla.

– Kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa on ollut samanlainen kehitys. Yöpyjiä on ollut ylipaikoilla, Pajunen sanoo.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (2008–2011) myötä Helsinkiin saadaan yli 750 asuntoa lisää. Osa uusista taloista on otettu käyttöön, mutta vanhoja kohteita on muunto-ohjelman mukaisesti mennyt remonttiin. Asuntojen lisäys alkaa näkyä kunnolla ensi vuonna.

Aiemmin kaikki asunnottomia koskeneet sosiaaliset päätökset tehtiin Asunnottomien sosiaalipalvelujen yksikössä, mutta reilu vuosi sitten palvelut hajautettiin alueellisille sosiaaliasemille. Nykyinen Asumisen tuen yksikkö ei enää käsittele toimeentulotukia, vaan se keskittyy asumispalvelujen tuottamiseen.

Muutos huolestuttaa Herttoniemen seurakunnan johtavaa diakonia Karolina Puuskaa, jonka mielestä elämänhallinnan kadottaneet asunnottomat kaipaavat erityistukea.

– Kasvoton järjestelmä ei kohtaa heidän hätäänsä, Puuska arvostelee.

Pajunen selittää organisaatiomuutoksen johtuvan normaalisuuden periaatteesta. Kaupunki haluaa tarjota kaikille samat palvelut asumisen statuksesta riippumatta.

Keskeisenä asunnottomuuden syynä pidetään muuttoliikettä. Helsinkiin tulee kirjoille ihmisiä, joilla ei ole asuntoa ja toimeentuloa. Asunnottomien määrä kasvaa, jos kaupunkiin muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä pois. Muuttoliikkeen hidastuessa asunnottomuus taas vähenee.

Avo- ja avioerot synnyttävät myös asunnottomuutta, ja osa menettää kortteerinsa elämäntapojensa vuoksi.

Asunnottomuuden ratkominen kuuluu kaupungille ja valtiolle, mutta Vatkan mielestä kirkon pitää puuttua tilanteeseen niin kauan kuin ongelma on hoitamatta.

– Jotta julistamamme sanoma olisi uskottava, tarvitaan käytännön tekoja, kirkkoherra painottaa.

Herttoniemen seurakunta ehdotti muutama vuosi sitten itähelsinkiläisille seurakunnille, että ne osallistuisivat Kodittomien öiden järjestelyyn. Tuolloin innostusta ei löytynyt. Puuska toivoo silti, että 4–5 seurakuntaa Helsingissä voisi tarjota tilansa majoituskäyttöön kerran kuussa. Siten asunnottomilla olisi joka viikko yhdeksi yöksi majapaikka.

Kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtaja ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad ei tyrmää ajatusta ainakaan suoralta kädeltä.

– Olisi upeaa, jos asian eteen tehtäisiin yhdessä työtä, Glad sanoo.

Jotkut ovat kritisoineet kirkkotilan pyhyyden kärsivän majoittamisesta. Kirkon on myös pelätty likaantuvan. Glad ei usko auttamisen olevan tällaisista argumenteista kiinni.

– Kaikissa on itsekäs puoli, emmekä pysty katsomaan toisen näkökulmasta. Onneksi rakkaus joskus voittaa itsekkyyden.

Noora Melaanvuo
 

Helsingissä on tuhansia asunnottomia

Vuoden 2009 tilastojen mukaan asunnottomuus oli lisääntynyt Helsingissä edellisvuodesta. Toisaalta pitkäaikaisasunnottomien määrää oli saatu laskemaan. Helsingissä arvioitiin olevan lähes 3 500 yksin elävää asunnotonta, ja heistä pitkäaikaisasunnottomiksi katsottiin vajaat 1 500 ihmistä. Vuoden 2010 lukuja ei vielä ole julkaistu.

Suurin osa asunnottomista majailee sukulaisten tai tuttavien luona väliaikaisesti. Pitkäaikaisasunnottomiksi määritellään heidät, jotka sosiaalisten tai terveyssyiden vuoksi ovat yli vuoden asunnottomia tai jotka ovat olleet toistuvasti ilman asuntoa kolmen vuoden aikana.

Lähde: www.ara.fi