Kohtalon kysymys
Amerikkalaisilta oppimani sanonta ”jos löydät täydellisen seurakunnan, liity siihen, niin se ei enää ole” nousee usein mieleeni, kun seuraa kirkossa ja kirkosta käytävää keskustelua.
Tässä keskustelussa meiltä näyttäisi usein olevan hukassa kaksi rippikoulusta tuttua perusasiaa. Ensinnäkin se, että ensisijaisesti uskossa ei ole kysymys etiikasta. Toiseksi se, että eettisistä kysymyksistä kristityillä on täysi lupa olla eri mieltä.
Kristittynä eläminen on aina syvästi sidoksissa etikkaan eli kysymyksiin hyvästä ja pahasta. Kristitty on kutsuttu ja velvoitettu ottamaan eettiset kysymykset tosissaan. Niiden ohittaminen on yhtä kuin omantunnon ohittaminen.
Oikea – tai väärä – etiikka ei kuitenkaan ole uskon ydin. Ytimessä on kysymys: kuka tai mikä on sinun Jumalasi eli minkä varaan sinä luotat elämäsi. Oleellista on luottamus siihen, että Kolmiyhteinen Jumala on totta ja että Hän rakastaa meitä – kaikesta huolimatta.
Jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta on itse asiassa juuri se joukko, joka yhä uudelleen myöntää epäonnistuneensa elämän eettisten vaatimusten täyttämisessä. Jumalanpalvelukseen me kokoonnumme Jumalan palveltaviksi, kuulemaan ja kokemaan anteeksiantamuksen todellisuuden sanassa ja sakramentissa. Jotta saisimme uutta voimaa kilvoitella ja etsiä yhteistä hyvää.
Yhteistä hyvää etsiessämme emme voi tukeutua Raamattuun koodistona, josta löytyy vastaus yksilön tai yhteiskunnan yksittäisiin eettisiin kysymyksiin. Raamatusta löydämme kuitenkin kaksi eettistä periaatetta, jotka ovat ajattomia. Ne ovat rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö.
Etiikka on kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn suunnassa tapahtuvaa järjen ja omantunnon käyttöä. Kysymys ei ole vastausten tietämisestä etukäteen, vaan pikemminkin etsinnästä, jossa yhä uudelleen joudumme kysymään: Miten luova rakkaus nyt toimii?
Eettisistä kysymyksistä voimme kristittyinä olla myös eri mieltä. Tätä erilaisuutta ei tarvitse nähdä uhkana kirkolle. Pikemminkin sen voi nähdä todistuksena.
PS. Eikö kyky elää erilaisina yhdessä ole kohtalon kysymys myös yhteiskunnalle ja koko maailmallemme?
Mauri Vihko
Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra
mauri.vihko@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: