Kohti vastuullisempaa sijoittamista
Kirkko ja raha. Kirkkoneuvos Leena Rantanen ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth joutuvat jatkuvasti kertomaan, ettei itse kirkko ole sijoittaja, vaan kirkon eläkerahasto. Sanapari ”kirkko ja raha” herättää aina uteliaisuutta.

Kirkko ja raha. Kirkkoneuvos Leena Rantanen ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth joutuvat jatkuvasti kertomaan, ettei itse kirkko ole sijoittaja, vaan kirkon eläkerahasto. Sanapari ”kirkko ja raha” herättää aina uteliaisuutta.

Kohti vastuullisempaa sijoittamista

Kirkkohallitus päivitti kesäkuussa vastuullisen sijoittamisen ohjeensa. Mihin kirkko sijoitusohjeita tarvitsee?

Teksti Sirkku Nyström
Kuva Sirpa Päivinen
Kirkko ja raha on tulenarka aihepiiri. Silloin tällöin kuuluu ääniä, että kirkon pitäisi toimia kuin fransiskaanit, köyhyyttä ihannoiden ja kädestä suuhun eläen. Mieluiten myydä kaikki ja jakaa köyhille.

Kun kirkko sijoittaa, sitä tutkitaan melkein suurennuslasilla. Viimeksi asialla oli Finnwatch, jonka taustalla on kehitys-, ympäristö- ja ay-järjestöjä. Se kiinnitti huomiota Kirkon eläkerahaston sijoituksiin rahastoissa, jotka toimivat veroparatiisimaissa.

Eläkerahaston kohdalla Finnwatch haukkui hieman väärää puuta.

– Veroparatiisikeskustelussa on olennaista, miten rahaston lopullisina sijoituskohteina olevat yhtiöt maksavat veronsa. Tiedot pitää raportoida nykyistä avoimemmin ja verot maksaa siellä, missä yritys tekee tosiasiallista tulosta, sanoo Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja Magdalena Lönnroth.

– Rahastojen omia tuottoja verotetaan lopullisten sijoituskohteiden kotimaiden säännösten mukaisesti.

Eläkerahaston lisäksi seurakunnilla on melkoisesti omaisuutta. Niille on vuosatojen saatossa kertynyt kirkkoja, seurakuntataloja, muita rakennuksia ja metsää.

Sijoitusmielessä tärkeimpiä ovat Kirkon eläkerahaston varat, joita on lähes 1,2 miljardia euroa. Niillä turvataan kirkon työntekijöiden eläkkeet. Jonkin verran sijoituksia on myös isoimmilla seurakuntayhtymillä.

Vuonna 1991 perustettu Kirkon eläkerahasto on edistänyt merkittävästi vastuullisen sijoittamisen arvostusta Suomessa. Se oli ensimmäisiä, joka kiinnostui eettisestä sijoittamisesta jo 1990-luvun loppupuolella.

– Eettisessä sijoittamisessa suljetaan sijoituskohteista pois kaikki arveluttavilla aloilla kuten tupakka-, alkoholi-, ase- ja aikuisviihteessä toimivat yritykset. Nykyisin ei enää puhuta eettisestä sijoittamisesta, vaan sovelletaan YK:n suosittamia ESG (Environmental, Social, Governance) -normeja, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.

– Esimerkiksi ympäristöasioihin puututaan, kun joku vahinko on jo sattunut. Yrityksen pitää korjata vahingot ja riippumattomat tarkastajat seuraavat, miten asiat saadaan kuntoon. Yleensä yrityksen pitää tehdä vastaisen varalle selkeät ohjeet ja julkistaa ne.

– On tehokkaampaa käydä keskusteluja yrityksen kanssa kuin luopua sen osakkeista. Parhaillaan työn alla ovat muun muassa Shell ja OAO Lukoil.

Eläkerahaston varoista yli kolmasosa on erilaisissa korkosijoituksissa, reilusti yli 40 prosenttia suorissa osakesijoituksissa tai osakerahastoissa ja viidesosa muissa sijoituksissa, muun muassa kiinteistöissä.

Valvontaa hankaloittaa, että monet sijoitukset ovat moniportaisia ja etäisimpien omistusten tarkkoja tietoja on vaikea saada.

– Puramme rahastosijoitukset kaksi kertaa vuodessa ja katsomme, mitä niissä olevissa yrityksissä on tapahtunut, Leena Rantanen kertoo.

Vastuullisuusasioiden painottaminen sijoittamisessa ei merkittävästi vaikuta sijoitusten tuottoon. Kirkon eläkerahaston tuottoprosentti viime vuonna oli 7,7. Sillä se sijoittui Varman ja Kuntien eläkevakuutuksen väliin.

Käytännössä seuranta on delegoitu omaisuudenhoitajille, jotka valvovat niin eläkerahaston suoria osakesijoituksia kuin erilaisia rahastojakin. Silmällä pidettäviä asioita ovat paitsi ympäristölainsäännön noudattaminen myös ihmisoikeus- ja työelämäsäädökset sekä hyvä hallintotapa.

Yritysten halu vältellä veroja on viime aikoina noussut esiin. Toiminta kuuluu hyvän hallinnon alueeseen ja sitä on alettu seurata entistä tarkemmin.

– Mitä useampi iso sijoittaja alkaa pitää vastuullista sijoittamista tärkeänä, sen suurempi paine yrityksiin kohdistuu, Magdalena Lönnroth sanoo.

Kirkon eläkerahaston varoja hallinnoi kirkkohallituksessa nelihenkinen sijoitusyksikkö. Sen tehtävänä on valvoa, että kirkon varoja sijoitetaan sekä tuottavasti että vastuullisesti.

Magdalena Lönnroth on yksi eläkerahaston neljästä sijoitusammattilaisesta. Hän oli perustamassa neljä vuotta sitten vastuullista sijoittamista edistävää aatteellista yhdistystä Finsifiä. Siinä on mukana suomalaisia sijoittajia, varainhoitajia ja palveluntarjoajia. Suuri osa on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

– Vastuullisuuden korostamisessa Kirkon eläkerahasto oli luonteva aloitteentekijä. Meitä pidetään nyt merkittävänä alan asiantuntijana, vaikkei meillä mitään konsultointia oikeasti ole, Lönnroth sanoo

– Tärkein keino vaikuttaa yritysten vastuullisuuden lisääntymiseen on oikeiden ihmisten valitseminen omaisuudenhoitajiksi. He valvovat yritysten raportointia ja seuraavat niiden avulla, miten vastuullisuutta toteutetaan.

Jaa tämä artikkeli: