Kohti vastuullisempaa sijoittamista
Kirkkoneuvos Leena Rantanen ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth joutuvat jatkuvasti kertomaan, että sijoittaja on kirkon eläkerahasto, ei itse kirkko.

Kohti vastuullisempaa sijoittamista

Kirkkohallitus päivitti kesäkuussa vastuullisen sijoittamisen ohjeensa. Mihin kirkko sijoitusohjeita tarvitsee?

Kirkko ja raha on tulenarka aihepiiri. Silloin tällöin kuuluu ääniä, että kirkon pitäisi toimia köyhyyttä ihannoiden ja kädestä suuhun eläen, mieluiten myydä kaikki ja jakaa köyhille. Kun kirkko sijoittaa, sitä tutkitaan melkein suurennuslasilla.

Sijoitusmielessä tärkeimpiä ovat Kirkon eläkerahaston varat, joita on lähes 1,2 miljardia euroa. Niillä turvataan kirkon työntekijöiden eläkkeet. Jonkin verran sijoituksia on myös isoimmilla seurakuntayhtymillä.

Vuonna 1991 perustettu Kirkon eläkerahasto on edistänyt merkittävästi vastuullisen sijoittamisen arvostusta Suomessa. Se oli ensimmäisiä, joka kiinnostui eettisestä sijoittamista jo 1990-luvun loppupuolella.

– Eettisessä sijoittamisessa suljetaan sijoituskohteista pois kaikki arveluttavilla aloilla kuten tupakka-, alkoholi-, ase- ja aikuisviihteessä toimivat yritykset. Nykyisin ei enää puhuta eettisestä sijoittamisesta, vaan sovelletaan YK:n suosittamia ESG-normeja. Niiden avulla arvioidaan sosiaalisia sekä ympäristöön ja yhtiöiden hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.

– Esimerkiksi ympäristöasioihin puututaan, kun joku vahinko on jo sattunut. Yrityksen pitää korjata vahingot ja riippumattomat tarkastajat seuraavat, miten asiat saadaan kuntoon. Yleensä yrityksen pitää tehdä vastaisen varalle selkeät ohjeet ja julkistaa ne.

Eläkerahaston varoista yli kolmasosa on erilaisissa korkosijoituksissa, reilusti yli 40 prosenttia suorissa osakesijoituksissa tai osakerahastoissa ja viidesosa muissa sijoituksissa, muun muassa kiinteistöissä.

Valvontaa hankaloittaa se, että monet sijoitukset ovat moniportaisia ja etäisimpien omistusten tarkkoja tietoja on vaikea saada.

– Puramme rahastosijoitukset kaksi kertaa vuodessa ja katsomme, mitä niissä olevissa yrityksissä on tapahtunut, Rantanen kertoo.

Vastuullisuuden painottaminen sijoittamisessa ei merkittävästi vaikuta sijoitusten tuottoon. Kirkon eläkerahaston tuottoprosentti viime vuonna oli 7,7. Sillä se sijoittui Varman ja Kuntien eläkevakuutuksen väliin.

Käytännössä seuranta on delegoitu omaisuudenhoitajille, jotka valvovat niin eläkerahaston suoria osakesijoituksia kuin erilaisia rahastojakin. Silmällä pidettäviä asioita ovat paitsi ympäristölainsäännön noudattaminen myös ihmisoikeus- ja työelämäsäädökset sekä hyvä hallintotapa.

Yritysten halu vältellä veroja on viime aikoina noussut esiin. Sitä on alettu seurata entistä tarkemmin.

– Mitä useampi iso sijoittaja alkaa pitää vastuullista sijoittamista tärkeänä, sen suurempi paine yrityksiin kohdistuu, Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja Magdalena Lönnroth sanoo.

Kirkon eläkerahaston varoja hallinnoi kirkkohallituksessa nelihenkinen sijoitusyksikkö. Heidän tehtävänään on valvoa, että kirkon varoja sijoitetaan sekä tuottavasti että vastuullisesti.

Jaa tämä artikkeli: