Koko hiippakunnan piispa
Tapio Luoma valittiin selvällä äänten enemmistöllä Espoon hiippakunnan uudeksi piispaksi. Työ alkaa helmikuun alussa.
Silmiinpistävää Espoon hiippakunnan piispanvaalissa oli ehdokkaiden vähyys. Kuopion piispanvaaliin on tulossa hyvien ehdokkaiden vyöry. Espoossa näytti pitkään siltä, että vaaliin on tulossa vain yksi ehdokas. Myös äänestysaktiivisuus oli alempi kuin edellisessä piispanvaalissa.
Kalervo Salo pelasti mukaan tulollaan vaalit, joista ilman häntä olisi tullut pelkkä muodollisuus ja demokratian irvikuva. Vaaleista jäi sellainen olo, että tuloksen päätti etukäteen kabineteissa pieni päättäjien sisäpiiri, joka jo hyvissä ajoin viime talvena järjesti ehdokaskandidaattien haastattelun ja teki oman päätöksensä ehdokkaastaan.
Kukaan ei ehdokasasettelussa toiminut väärin, pikemminkin päinvastoin. Mahdollisten ehdokkaiden perinpohjainen seulonta kuuluu asiaan. Perusongelma on, että välilliset vaalit antavat mahdollisuuden tehdä pienten sisäpiirien kirkkopolitiikkaa ja laskelmointia, jolla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa vaalin lopputulokseen.
Kirkon hallinnossa on runsaasti välillisiä vaaleja. Keskeisimmät työntekijät ja päättävät elimet valitaan välillisin vaalein. Suoria kansanvaaleja on vain paikallisseurakunnissa, hiippakunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät valitaan välillisin vaalein. Välilliset vaalit korostavat seurakuntalaisten sivullisuutta kirkon ja hiippakunnan yhteisessä päätöksenteossa.
Espoon hiippakunnan uudella piispalla ei ole oppositiota hiippakunnan sisällä. Vaalin tulos oli hyvin samanlainen kaikissa viidessä rovastikunnassa. Vaalikamppailun aikana ei syntynyt sellaista vastakkainasettelua, joka heijastuisi uuden piispan vastaanottoon ja työhön.
Oppositio voi syntyä vain, jos piispa asettuu pelkästään kannattajiensa äänitorveksi. Hän ei saa olla vain niiden piispa, jotka ovat häntä kannattaneet. Piispan, häntä ja hänen vastaehdokastaan äänestäneiden pitää kaikkien hylätä vaalit ja antaa piispan asettua kaikkien piispaksi.
Vaaleissa on aina voittajia ja häviäjiä. Vastuulliset hävinneet ja vastuulliset voittajat osaavat vaaleista huolimatta rakentaa kokonaisuutta.
Tapio Luoma sanoi tiedotustilaisuudessa viisaasti, että johtajuus ei koskaan ole vain yhden ihmisen vaan koko yhteisön asia. Piispa tarvitsee viranhoidossaan keskustelukumppaneita, esirukoilijoita ja muita vierellä kulkijoita.
Myötäilijöiden ja tukijoiden lisäksi piispa tarvitsee myös arvostelijoita. Kukaan ei ole täydellinen ja korjaavasta palautteesta tulee olla kiitollinen. Kritiikin vastaanottokyky on hyvän johtajan keskeisimpiä ominaisuuksia. Piispan virassa arvostelu on usein julkista. Julkisuuden paineet pitää kestää. Piispa on aivan toisella tavalla julkisuuden henkilö kuin kirkkoherra.
Luoman piispakaudella kirkolla ja Espoon hiippakunnalla on suuria haasteita. Kirkon jäsenkato on saatava katkeamaan ja kirkon seurakuntarakenne muutettava sellaiseksi, että se tukee kirkon merkitystä seurakuntalaisen, mutta myös kirkkoon kuulumattoman etsiessä Jumalaa.
Jaa tämä artikkeli: