Lapset iloitsevat koulunkäynnistä Kambodzhassa, missä tukea jatkossakin saavista lähetysjärjestöistä Suomen Lähetysseura tekee hyvää työtään. Kuva: Suomen Lähetysseura
Kolme lähetysjärjestöä menettää tukensa Helsingissä
Lähetysjärjestöistä Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat menettävät tukensa Helsingissä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti viime torstaina kiivaan puolitoista tuntia kestäneen keskustelun ja kolmen äänestyksen jälkeen, että jatkossa määrärahat kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta. Näiden lähetysjärjestöjen katsottiin sitoutuvan kirkon linjaan suhteessa naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.
Keskustelussa käytettiin kolmisenkymmentä puheenvuoroa. Kirkkovaltuutettu, teologian tohtori Ville Jalovaaran mukaan eivät tiede- ja kulttuurimaailmassakaan apurahat tule annettuina, vaan niitä anotaan ja niiden myöntämisperusteita tarkistetaan aika ajoin. Siksi lähetystukiakin pitää voida antaa tietyt kriteerit täyttäville tahoille. Jalovaara viittasi myös vähemmistökysymyksen nostattamiin kirkosta eroaaltoihin.
– Motiivi kirkosta eroamiseen oli ilmaista vastalause sellaiselle toiminnalle, jota ihmiset eivät voineet kannattaa. Siksi kansankirkon pitää miettiä tarkkaan, mihin se varojaan käyttää, sanoi Jalovaara.
Kirkkovaltuutettu, konduktööri Heikki Pynnönen totesi monen hyppäävän asiassa väärään junaan:
– Käsiteltävä asia koskee kirkon perustehtävää, ja lähetystyö on annettu seitsemälle lähetysjärjestölle. Kansanlähetys ja Kylväjä tekevät merkittävää työtä 15 maassa. Onko oikein, että sisäisten kiistojemme takia lähetyskohteiden ihmiset laitetaan kärsimään tästä? Pynnönen kysyi.
Pynnösen puheenvuoron venymisen takia kokouksessa kuultiin jopa välihuutoja ja ylipitkä puheenvuoro haluttiin keskeyttää. Puheenjohtajan puututtua asiaan Pynnönen esitti, että lähetystukia jaettaisiin samoilla perusteilla kuin kuluneella nelivuotiskaudellakin. Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat siis säilyttäisivät tukensa.
Teologian kandidaatti Hanna Mithiku muistutti Sanansaattajia koskien järjestön lähetysjohtajan Juha Auvisen viime vuonna allekirjoittamasta vetoomuksesta, jossa todetaan muun muassa: ”Kirkon tulee pidättäytyä antamasta tukea samaa sukupuolta olevien liitoille ja ilmaista, ettei se ota palvelukseensa tällaisessa suhteessa eläviä.” Vetoomus allekirjoittajineen löytyy edelleen internetistä.
Mithiku esitti kirkkoneuvoston esitykseen muutosta, jonka mukaan Sanansaattajatkaan eivät olisi tuen saajien joukossa. Kirkkovaltuutettu, veteraaniasiamies Merja Eklund puolestaan esitti koko asian jättämistä pöydälle, jotta valtuutetut saisivat lisää harkinta-aikaa, mutta tämä esitys ei saanut kannatusta.
Valtuutettu, professori Jarmo Leppiniemi totesi, että keskustelussa lähetysrahoista on käytetty kovaa kieltä, on puhuttu muun muassa rangaistuksesta. Yleisesti keskittäminen on hänen mukaansa hyve, jolla voidaan saada aikaan läpinäkyvämpi järjestelmä. 2–4 järjestöä riittäisi hyvin tarkoituksen mukaisen lähetystyön toteuttamiseen. Naisten ja seksuaalivähemmistöjen asema on eettinen kysymys.
– Kun lähdemme ulkomaille kertomaan uskostamme, se liittyy olennaisesti etiikkaan. Minkäänlaista eettistä riskiä en haluaisi ottaa tänne kotimaahankaan päin, valtuutettu, professori Jarmo Leppiniemi totesi.
Sley:n lähetysjohtaja, valtuutettu Pekka Huhtinen esitti, että kaikki seitsemän lähetysjärjestöä saisivat tukea. Toisin sanoen tuet palautettaisiin myös Sleylle ja Slefille, jotka menettivät tukensa neljä vuotta sitten.
– Nyt olemme päättämässä siitä, mihin helsinkiläisten verovaroja kohdennetaan. Me emme tuomitse mitään näistä järjestöistä, kun kerromme, keitä haluamme tukea lähitulevaisuudessa, totesi diplomi-insinööri, valtuutettu Otto Lehtipuu.
Varapuheenjohtaja, toimittaja Liisa Enckellin mielestä päätös olisi pitänyt siirtää vuoteen 2013 odottamaan kirkon uuden lähetysstrategian valmistumista. Enckell kuitenkin veti esityksensä pois.
Yhteinen kirkkovaltuusto äänesti ensin Pynnösen nykytilanteen säilyttävästä ja Huhtisen tuet kaikille palauttavasta esityksestä. Pynnösen esitys voitti näistä kahdesta äänin 26–3, 49 äänesti tyhjää ja 13 oli poissa. Sitten äänestettiin Pynnösen ja Mithikun myös Sansalta tuen eväävän esityksen välillä. Näistä Mithikun esitys voitti ylivoimaisesti äänin 56–16, 7 äänesti tyhjää ja 8 oli poissa.
Viimeisenä äänestettiin kirkkoneuvoston esityksen, jossa Sansalle tukea olisi myönnetty, ja Mithikun esityksen välillä. Näistä Mithikun esitys hyväksyttiin lopulliseksi päätökseksi äänin 51–26, kaksi äänesti tyhjää ja 12 oli poissa.
Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaan tuet siis lakkautetaan asteittain Suomen Evankelisluterilaiselta Kansanlähetykseltä, Evankelisluterilaiselta Lähetysyhdistys Kylväjältä ja radiolähetysjärjestö Sanansaattajilta. Päätös koskee vuosien 2012–2014 lähetysmäärärahoja.
Helsingin seurakuntayhtymä antaa vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan eli noin kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun. Lähetysmäärärahojen uudelleen jakoa lähdettiin pohtimaan yhteisen kirkkoneuvoston linjattua viime keväänä, ettei seurakuntayhtymä voi olla tukemassa tahoja, jotka eivät kunnioita vähemmistöjen perusihmisoikeuksia tai kirkon yhteisiä päätöksiä suhteessa naispappeuteen.
Sirpa Patronen
Jaa tämä artikkeli: