null Keskiajalla eläneellä Johannes Taulerilla oli kulkutaudin runtelemalle seurakunnalle iloista kerrottavaa: ”Poika on annettu meille”

Mystinen syntymä. Jouluna Jeesus syntyy paitsi seimeen, myös ihmissieluun. Siinä merkityksessä jokainen uskova voi olla Jumalan synnyt täjä, opettaa mystikkopappi Johannes Tauler.

Mystinen syntymä. Jouluna Jeesus syntyy paitsi seimeen, myös ihmissieluun. Siinä merkityksessä jokainen uskova voi olla Jumalan synnyt täjä, opettaa mystikkopappi Johannes Tauler.

Keskiajalla eläneellä Johannes Taulerilla oli kulkutaudin runtelemalle seurakunnalle iloista kerrottavaa: ”Poika on annettu meille”

Keskiajalla elänyt pappi piti joulusaarnan, jossa hän sanoi, että meistä voi tulla Jumalan äitejä. Artikkeli on julkaistu alun perin vuonna 2013.

Kengistä karissut lumi on sulanut kirkon lattialle lammikoksi. Sen heijastuksessa välkehtii kynttilänliekki. Alttarilla seisoo hintelä pappi, jonka kyömyisen nenän molemmin puolin loistavat suuret silmät.

– Parvulus enim natus est nobis filius datus est nobis...

Kansanjoukko ei tajua sanaakaan, kun pappi lukee ainoasta käytössä olevasta raamatunkäännöksestä Jesajan kirjan yhdeksännen luvun viidennestä jakeesta: ”Lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.”

Tämä pappi jos joku on kuitenkin lempeäsävyinen kansanmies, vaikka hän puhuukin vaikeatajuisesti. Hän on dominikaaniveli Johannes Tauler, noin vuonna 1300 varakkaaseen strasbourgilaisperheeseen syntynyt mystikkoälykkö.

Kirkon opettajat olivat jo tuhat vuotta ennen Tauleria opettaneet, että Jeesus syntyy kolme kertaa.

On jouluyön messu, ja Tauler sanoo seurakunnalle:

– Tänä päivänä pyhä kristikunta muistaa kolmea syntymää, joiden pitäisi ilahduttaa ja riemastuttaa jokaista kristittyä niin paljon, että hän aivan suunniltaan nousisi iloitsemaan riemuiten ja rakastaen, kiitollisena ja sisäisesti autuaana...

Kirkon opettajat olivat jo tuhat vuotta ennen Tauleria opettaneet, että Jeesus syntyy kolme kertaa. Ensin maailman luomisen hetkellä Isä ikuisuudessa synnyttää Pojan, joka on Sanaa ja Järkeä. Evankelista Johannes kirjoittaa: ”Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.” (Joh. 1: 3) Jeesuksen syntymä on siis luomistyön juhla.

– Toinen syntymä on se, mikä teki Mariasta äidin kaikkein puhtaimmassa ja koskemattomimmassa neitsyydessä, Tauler sanoo.

Kolmanneksi Jeesus syntyy lakkaamatta jokaisen uskovan neitseellisessä sielussa. Jollain erikoisella tavalla nämä kolme syntymää puhuvat samasta asiasta. Katsomme ensin maailmankaikkeuden syntyä sellaisena kuin silmälasipäinen länsimainen tiedemies sen Kumpulasta käsin näkee.

Kun alkuräjähdyksestä oli kulunut ainoastaan 10–30 sekuntia

Kosmologian professori Kari Enqvist istuu työhuoneessaan Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Seinällä roikkuu liitutaulu, joka on täynnä laskutoimituksia. Kirjoja on vähän, sillä luonnontieteilijän kannalta pieni täyteen piirretty liitutaulukin voi sisältää maailmankaikkeutta koskevaa informaatiota enemmän kuin metri humanistien paksuja opuksia. Humanistin silmin professorin liitutaulu on kuin alttari. Enqvist pelasti sen omin käsin joutumasta jätelavalle.

Sitten ruvetaan katsomaan ajassa taaksepäin. Kun maailmankaikkeus syntyi, mitä tapahtui ensimmäisten 20 minuutin aikana?

– Siinä tapahtui oikeastaan kaikki olennainen, Enqvist sanoo.

– Kun alkuräjähdyksestä oli kulunut ainoastaan 10–30 sekuntia, seurasi niin sanottu kosminen inflaatio. Sen aikana maailmankaikkeus laajeni eksponentiaalisesti. Kaikki rakenne, joka nähdään, mukaan lukien paikalliset olot eli oma aurinkokuntamme ja Maa, saa kiittää olemassaolostaan tätä kosmista inflaatiota.

Hän istuu Kätilöpiston pehmeässä nojatuolissa ja kertoo, mitä synnytyksessä tapahtuu.

Ensimmäisten minuuttien aikana maailmankaikkeus oli kuumempi kuin Auringon ydin.

– Mutta universumin laajetessa ja jäähtyessä Higgsin kentän arvo jäätyi ja antoi näin massat alkeishiukkasille. Niistä syntyivät protonit ja neutronit. Sekunnin päästä alkoi syntyä kevyiden atomien ytimiä. Muutaman tunnin kuluttua elektronit ja fotonit rätisivät atomiytimien ympärillä juopon kulkuaan, Enqvist sanoo.

Äkisti Enqvist ponnahtaa tuoliltaan ja sorkkii pitkällä viivoittimella ritiläkatosta roikkuvaa loisteputkilamppua.

– Täällä on niin hirveän voimakas ilmanvaihto, että kun nämä ritilät eivät ole kiinni millään, syntyy resonanssia, jossa nämä lamput rämisevät häiritsevästi.

Jos eläisimme Johannes Taulerin aikaa, selitys voisi olla toinen.

– Niin, demonit tulivat vähän levottomiksi, kun keskustelumme ajautui väärille urille, Enqvist sanoo.

Mutta Enqvist ei ole vääriä uria nähnytkään.

Repesikö Jeesuksen äidin väliliha?

Maria on hiestä märkä. Hän tuntee polttavia vihlauksia vatsanpohjassaan. Kohtu tuntuu kivikovalta. Kudoksissa tapahtuu voimakkaita muutoksia, ja se sattuu silmittömästi. On kuin koko alavatsa olisi tulessa. Synnytystuskissaan hätääntynyt Maria huutaa kivusta.

– Antiikin aikana tuskin missään muussa tilanteessa ihminen joutui luottamaan yhtä paljon luontoon, sanoo kätilö Raija Cohen.

Hän istuu Kätilöpiston pehmeässä nojatuolissa ja kertoo, mitä synnytyksessä tapahtuu. Itse synnytyssali on kerroksen toisessa päässä. Sen turkoosinvihreiden heiluriovien kapeista ikkunoista näkyy loistelampun valo. Vastakkaisella puolella hoitajat juovat kahvia. Oliko Marian synnyttäminen yhtä kuin nykyaikainen synnyttäminen miinus lääketiede?

– Silloin edes syntymän tarkkaa laskettua aikaa ei tiedetty, eihän ollut ultraäänikuvaustakaan. Synnytys oli yllätyksellistä ja edellytti heittäytymistä luonnonvirran mukaan, Cohen sanoo.

Tauler oli noin 47-vuotias, kun kaiken edellä luetellun lisäksi idästä levisi kulkutauti, joka tappoi muutamassa vuodessa kymmeniä miljoonia.

Supistukset tihentyvät. Hermosto välittää läpitunkevan kivun Marian aivoihin. Kohdunsuun avautuminen aiheuttaa veristä vuotoa. Verisuonia räpsähtelee rikki. Maria pelkää kuolevansa. Juiliminen ja terävä kipu leviävät selästä ja vatsasta reisiin, lonkkiin ja pakaroihin.

– Ruotsissa oli yhteen aikaan tapana, että lapsen syntyessä kätilö ei hidastanut vauvan tuloa lainkaan. Supistuksen paine tuo lapsen ulos joskus niin suurella voimalla, että siinä paikat voivat repeytyä helposti, Cohen kertoo.

Ei tiedetä, auttoiko joku Mariaa. Joosefin osallistuminen synnytykseen on Mooseksen lain puhtaussäädösten valossa epätodennäköistä. Marian väliliha ehkä repesi. Jeesuksen aikana synnyttäjä saattoi kuolla tulehduksiin tai verenhukkaan.

Vaikka Jeesus tunnetaan Jeesus Nasaretilaisena, evankeliumeissa hän syntyy Betlehemissä. Cohen tuntee seudun, sillä hän oli aikanaan 20 vuotta kätilönä Israelissa.

– Jeesuksen ajan Nasaretia ympäröivät joka puolelta kukkulat. Niiden ylittäminen ja pitkä matka ovat raskaana olevalle suuri voimankoetus. Aasi pomppailee arvaamattomasti, ja ratsastajan on ponnisteltava, ettei hän putoa selästä.

– Matkan rasitus on varmaan käynnistänyt synnytyksen.

Taulerin seuraava askel: Neitsyys on sielun puhtautta

Oli varmaan leuto talvi, kun Johannes Tauler piti joulusaarnansa. Hän oli ollut pappina vasta joitain vuosia, kun Euroopassa alkoi poikkeuksellisen lämmin ajanjakso. Sitä kesti 1360-luvun alkuun, Taulerin kuolemaan asti.

Eurooppaa riivasivat maanjäristykset, tulvat, helteet ja heinäsirkkaparvet. Tauler oli noin 47-vuotias, kun kaiken edellä luetellun lisäksi idästä levisi kulkutauti, joka tappoi muutamassa vuodessa kymmeniä miljoonia. Väkilukuun suhteutettuna kuolleita oli enemmän kuin toisessa maailmansodassa.

Mikä järki Taulerilla oli saarnata näin psykedeelistä visiota nälän, ruton ja väkivallan näännyttämälle kansalle?

Taulerin saarnassa elämän raakuudesta ei kuitenkaan ole merkkejä. Marian neitsyyskin kohoaa ruumiillisesta olemisesta sellaiseen henkisyyteen, että tuntuu kuin koko synnytystä ei olisi tapahtunut tässä maailmassa ollenkaan:

– Hän oli neitsyt, täysin siveä ja puhdas, ja hän oli täysin vetäytyneenä ja erillään kaikista asioista, ja niin enkeli löysi hänet. Juuri sellainen täytyy olla sen, joka tuo sieluunsa Jumalan. Sen sielun täytyy olla siveä ja puhdas.

– Jos se on harhautunut puhtaudesta, sen täytyy palata ja tulla jälleen puhtaaksi. Nimittäin neitsyyden merkitys tässä opetuksessa on olla ulkoisesti hedelmätön ja sisäisesti sangen hedelmällinen.

Mikä järki Taulerilla oli saarnata näin psykedeelistä visiota nälän, ruton ja väkivallan näännyttämälle kansalle?

Tiedemieskin ymmärtää uskonasioita

Kumpulassa fysiikan laitoksella loisteputket rämisevät edelleen. Kari Enqvist ymmärtää, että Johannes Taulerin joulusaarna puhuu eri asiasta kuin laskutoimitukset hänen työhuoneensa vihreällä liitutaululla.

– Keskiajan maailmanselitykseen kuului, että kaikella on aina jokin liikkeelle paneva syy. Mutta suhteellisuusteoriassa tällaista ulkopuolista syytä ei ole. On virheellistä edes puhua maailmankaikkeuden ”syntymisestä”. Jossakin mielessä ajan ja avaruuden oleminen on jatkuvaa, Enqvist sanoo.

Ei siis ole mitenkään mahdollista juottaa Jumalaa osaksi tieteellistä maailmanselitystä. Enqvist harmistuu, jos uskovat koettavat löytää kosmologiasta todisteita Jumalan olemassaololle. Luonnontieteilijän kannalta ei ole mielekästä edes filosofisesti saivarrella siitä, mitä itse olemassaolon käsitteellä kulloinkin tarkoitetaan.

– Fysikaalisena ilmiönä olemassaolo on aika selvä juttu. Olemassaolo tarkoittaa vuorovaikutusta tai ilmiötä, jota voidaan aina mitata.

Tauler opettaa, että ihmisen on käännyttävä pois ajallisista murheista ja tultava sitä kautta neitseellisen puhtaaksi.

Mutta myös Enqvistin mielestä lause ”Jeesus syntyy kolmesti” voi olla mielekäs.

– Se on tunneilmaisu, joka kertoo kokonaisen elämänasenteen. Se on huudahdusta, jolla on tietty merkitys lausujalleen. Mutta se merkitys ei kuulu fysiikkaan.

Tunteillekin on olemassa tieteellinen selitys, mutta se ei tee tyhjäksi itse tunnetta. Rakkaus ei häviä sillä, että tiedetään, millaisia sähkökemiallisia reaktioita rakastavan aivolohkoissa tapahtuu.

– Jos ihmiseltä puuttuvat uskonnolliset tunteet, sellaiset lausahdukset, että ”Jeesus syntyy kolme kertaa”, eivät vain herätä mitään.

Jouluna Jeesus syntyy sydämeen

Kynttilänliekki jatkaa lepatustaan kostean kirkon alttarilla. Hintelä pappi Johannes Tauler katselee suurilla silmillään seurakuntaansa. Kun hän selittää äiti-Marian synnytystä, siinä ei ole jälkeäkään kivusta, josta kätilö Raija Cohen puhuu Helsingissä loppuvuodesta 2013.

Se, mitä Tauler öisessä kirkossa näkee, voi kuitenkin selittää, miksi hän saarnaa niin totisena mutta silti lempeästi jostakin tavalliselle arjelle vieraasta: Ehkä kurjuus oli niin läpitunkevaa, ettei siitä tarvinnut erikseen muistuttaa. Tauler kyllä tunsi seurakuntalaisensa.

Tätä kautta voi avautua, mitä Tauler tarkoittaa Jeesuksen kolmannella syntymisellä neitseellisessä sielussa. Tauler opettaa, että ihmisen on käännyttävä pois ajallisista murheista ja tultava sitä kautta neitseellisen puhtaaksi.

Vaikeneminen on silloin parempi kuin uskonvarmuudessa mestaroiminen.

Siten ihmisen päämäärä on nousta alkuperäiseen jumalalliseen yhteyteen, johon hän olemukseltaan kuuluu. Sen vuoksi älä juutu ja kiinnity tähän kuolemaan, tuohon sairauteen.

Ehkä nimenomaan lohdutukseksi Tauler saarnasi jouluna siitä, että samoin kuin Isä ikuisuudessa lakkaamatta synnyttää Poikansa, niin myös Jeesus syntyy jokaisen uskovan sielussa lakkaamatta. Juuri niin kuin lauluntekijä Vexi Salmi on ymmärtänyt: ”Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen...”

Mutta miten se käy? Vanhojen mystikkojen tapaan Tauler opetti, että tullakseen neitseelliseksi Jumalan äidiksi eli puhtaaksi sieluksi ihmisen on luovuttava omista ajatuksistaan ja painauduttava sisimpänsä hiljaisuuteen. Vaikeneminen on silloin parempi kuin uskonvarmuudessa mestaroiminen. Kynttilänliekin vielä lepattaessa Tauler sanoo:

– Mutta varmaa on, että jos sinä tahdot puhua, Jumalan täytyy vaieta.


Juttua varten on haastateltu tutkija Kalle Hiltusta.

Jaa tämä artikkeli: