Kolumbiassa on jatkuva humanitaarinen kriisi
Suomen Lähetysseuran kaukaisilla vierailla on vaarallinen ammatti. Viime vuonna Kolumbiassa 69 heidän kaltaistaan ihmisoikeuspuolustajaa menetti henkensä. Moni heistä oli tuttu myös PCDHDD-ihmisoikeusverkostossa toimiville Catalina Lleras Cruzille ja Aura Rodriguezille.
YK:n neljän vuoden välein julkaisemat tarkasteluraportit selvittelevät, miten ihmisoikeusvelvoitteet toteutuvat sen jäsenvaltioissa. Kolumbian tilanne päivitetään maaliskuussa. Kansalaisjärjestöt ovat tehneet lisäksi varjoraportteja, jollaisen Cruz ja Rodriguezkin ovat koonneet ja jonka he esittelevät ihmisoikeusneuvostolle Genevessä.
Kolumbiassa on jatkunut vuosikymmeniä aseellinen konflikti, jossa osallisina ovat valtion armeija, sissiliikkeet ja puolisotilaalliset joukot. Selkkauksissa on kuollut vähintään 600 000 ihmistä. Kolumbiassa on jatkuva humanitaarinen kriisi, sillä maassa on arviolta liki viisi miljoonaa sisäistä pakolaista. Noin viidennes heistä on afrokolumbialaisia ja seitsemän prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin.
– Suurin osa sisäisistä pakolaisista on lapsia ja naisia, joiden puolisot ovat joutuneet murhan, väkivallan tai kidnappauksen kohteeksi, Cruz sanoo.
Naisia käytetään konfliktissa myös sota-aseena. Esimerkiksi puolisotilaalliset joukot käyttävät raiskauksia yleisesti merkitsemään kyliä omaan valtapiiriinsä.
Maassa ”katoaa” ja teloitetaan ihmisiä laittomasti, eikä suurinta osaa tapauksista koskaan selvitetä. Valtion tai armeijan toimia kritisoiva henkilö on hengenvaarassa.
– Virallisten rekisterien mukaan ”kadonneita” on 18 638, Cruz kertoo.
Ihmisoikeustilanteelle Kolumbiassa on leimallista laajalle levinnyt rakenteellinen rankaisemattomuus. Yleisellä syyttäjällä on tiedossaan liki 1 600 laitonta teloitusta, joista 16 on tuomittu. Ihmisoikeusloukkauksia ei enää käsitellä siviilioikeudessa vaan sisäisessä sotaoikeudessa. Väkivaltarikoksen tekee useimmiten sotilas, ja oikeus voi katsoa esimerkiksi raiskauksien kuuluvan hänen työhönsä.
Ihmisoikeusloukkauksien taustalla ovat Cruzin mukaan isojen yhtiöiden taloudelliset intressit. Myös Suomi on kiinnostunut Kolumbian kaivosteollisuuteen investoimisesta. Bogotaan ollaan perustamassa kaupallista edustustoa.
Cruz ja Rodriguez vierailivat myös Suomen ulkoministeriössä, jossa tilanne otettiin esille.
– Suomalaisten olisi tärkeää tutustua kaivosalueiden tilanteeseen. Tiedot ja luvut osoittavat, että juuri kaivostoiminta aiheuttaa eniten vahinkoa varsinkin afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen alueella. Näiden asioiden välillä on selkeä yhteys, Rodriguez sanoo.
Outi Ikonen
Jaa tämä artikkeli: