Kolumni: Brutto, kansa ja pyhä tuote
On kiistatonta, että talouskasvu on lisännyt henkistä ja fyysistä hyvinvointia maapallollamme keskimäärin.
Suomi oli toisen maailmansodan jälkeen Euroopan köyhimpiä maita ja nykymittapuun mukaan monilta osin kehitysmaiden kaltainen maa. Omana elinaikanani on tapahtunut huima muutos, puhumattakaan sadan vuoden aikaisesta kehityksestä.
Silti haluan kysyä, katsommeko asioita liikaa talouskasvusilmälasien läpi. Onko bruttokansantuotteen kasvusta tullut uskonnon kaltainen asia?
Tärkeimpien mediatalojen päivän ykkösuutiset liittyvät talouskasvuun tai sen puutteeseen. Vaaleissa suositaan hallituksia, joiden kaudella talous on kasvanut reippaasti ja päinvastoin. Bkt:n kasvu ensi vuonna ohjaa ajatteluamme. Kun bkt ei kasva tai jopa laskee, olemme paniikissa, ja talouden ylipapisto suitsuttaa synkkää sanomaa.
Uskon, että tämä vaikuttaa ihmisten mielialoihin passivoivasti ja ahdistavasti, vaikka elintasomme ja aineellinen hyvinvointimme ovat maailman huippuluokkaa. Työttömiksi joutuneet ovat tietenkin asia erikseen.
Olemme luoneet järjestelmän, missä talouden on pakko kasvaa tai muuten hukka meidät perii. Onko säästäväisyydelle tai kohtuullisuudelle tilaa näillä markkinoilla? Luulen, että olemme poliitikkoja valmiimpia sopeuttamaan toimintojamme kulloiseenkin tulotasoon. Suu säkkiä myöden poliitikot, kuten Mauno Koivisto, Iiro Viinanen tai Sauli Niinistö ovat saavuttaneet suuren suosion säästäväisyyttä korostavilla linjauksillaan.
Myös kansallinen itsetuntomme on sidottu Pyhään Bkt:hen. Nokian huippuvuosina kuljimme nenä pystyssä, kun talouskasvumme oli muuta Eurooppaa nopeampaa.
Kiinassa on toteutunut maailman laajin köyhyydestä vapautuminen. Japanissa synkistellään talouskasvun pysähtymistä, vaikka elintaso on edelleen maailman korkeimpia.
Suomen kanssa samassa sarjasta painineesta Norjasta on tullut itseensä tyytyväinen kansakunta, vaikka rikastuminen onkin tapahtunut ilmastoon kielteisesti vaikuttavilla fossiilisilla polttoaineilla.
Toivon iltarukouksissani, että meidät vapautetaan bkt-uskosta. Vapauteen nauttia elämästä, vaikka kaikki ei kasvakaan maailman huipputahtia. Onneksi elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita.
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.
petteri.taalas@fmi.fi
Jaa tämä artikkeli: